Peter Lorre
Peter Lorre, oikealta nimeltään László Löwenstein (26. kesäkuuta 1904 Rózsahegy, Itävalta-Unkari – 23. maaliskuuta 1964 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) oli unkarilainen näyttelijä, joka esiintyi saksalaisissa ja yhdysvaltalaisissa elokuvissa. Hänet muistetaan etenkin konnaroolien persoonallisena esittäjänä.
Peter Lorre | |
---|---|
Peter Lorre 1946 Yousuf Karshin valokuvaamana. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | László Löwenstein |
Syntynyt | 26. kesäkuuta 1904 Rózsahegy, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 23. maaliskuuta 1964 (59 vuotta) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
Ammatti | näyttelijä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Varhainen elämä
muokkaaLászló Löwenstein syntyi unkarinjuutalaiseen perheeseen Rózsahegyssa Itävalta-Unkarissa (nykyinen Ružomberok Slovakiassa).
Ura
muokkaaHän aloitti näyttelijänuransa Wienissä ja kiersi useita vuosia Saksan, Itävallan ja Sveitsin näyttämöitä. 1920-luvun lopulla Lorre asettui Berliiniin, jossa hän teki yhteistyötä näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin kanssa. Psykopaattisen lastenmurhaajan rooli Fritz Langin elokuvassa M – kaupunki etsii murhaajaa (1931) merkitsi läpimurtoa 27-vuotiaan Lorren uralla ja avasi hänelle uran elokuvanäyttelijänä.
Vuonna 1933 natsit nousivat valtaan Saksassa, ja juutalainen Lorre lähti maanpakoon. Hän asui ensin Pariisissa ja sitten Lontoossa, jossa näytteli Alfred Hitchcockin elokuvissa Mies joka tiesi liikaa (1934) ja Salainen asiamies (1936). 1930-luvun lopulla Lorre siirtyi Hollywoodiin. Hän ajautui nopeasti jännitys- ja kauhuelokuvien vakiokasvoksi ja esitti tavallisesti kieroja ja rikollisia sekä enemmän tai vähemmän mielipuolisia hahmoja. Lorren kuuluisimpia yhdysvaltalaisia elokuvia ovat John Hustonin Maltan haukka (1941) ja Michael Curtizin Casablanca (1942), joissa kummassakin hän on tyypillisessä lipevän ulkomaalaisen konnan roolissa ja molempien pääosassa oli Humphrey Bogart.
Toisen maailmansodan jälkeen Lorren ura lähti laskuun, ja hän näytteli lähinnä B-elokuvissa sekä televisiossa. Lorren persoonallinen ulkonäkö ja esiintymistapa sekä jäljittelemätön ääni tekivät hänestä imitaattoreiden suuren suosikin, ja monissa myöhäisemmissä elokuvissaan hän parodioi omaa kauhu- ja rikosfilmeissä syntynyttä imagoaan. 1950-luvun alussa Lorre vieraili Saksassa ja ohjasi siellä ainoaksi jääneen elokuvansa Kadotettu (1951), joka käsitteli natsiajan syyllisyyden taakkaa ja jossa Lorre myös näytteli pääosan. Elokuva ei ollut kaupallinen menestys, mutta on myöhemmin saanut kriitikoilta ylistystä yhtenä film noir -tyylin mestariteoksista.
Yksityiselämä
muokkaaPeter Lorre oli 59-vuotias, kun hän vuonna 1964 kuoli halvaukseen.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Peter Lorre Wikimedia Commonsissa
- Peter Lorre Internet Movie Databasessa. (englanniksi)