Perfluorioktaanihappo

kemiallinen yhdiste

Perfluorioktaanihappo eli PFOA on keinotekoinen happo, jota on käytetty muun muassa Teflonin aineosana. PFOA:n tuotantoa ja käyttöä on rajoitettu vuodesta 2020 lähtien.[1] Perfluorioktaanihappo kuuluu perfluorattuihin yhdisteisiin (PFAS), jotka kestävät hyvin lämpöä sekä hylkivät vettä ja öljyä.

Perfluorioktaanihappo
Perfluorooctanoic acid.svg
Tunnisteet
CAS-numero 335-67-1
IUPAC-nimi 2,2,3,3,4,4,5,5,6,6,7,7,8,8,8-pentadekafluorioktaanihappo
SMILES C(=O)(C(C(C(C(C(C(C(F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)O
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C8HF15O2
Moolimassa 414,07 g/mol
Tiheys 1,8 g/cm³
Sulamispiste 55–56 °C
Kiehumispiste 189–192 °C
Liukoisuus 3,4 g/l

Teflonin kehittäjäyritys DuPont määrättiin joulukuussa 2005 maksamaan Yhdysvaltojen ympäristöministeriölle EPA:lle korvaukset haitallisia kemikaaleja koskevan ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta. DuPont on pitänyt yli 20 vuotta omana tietonaan, että teflonin olennainen valmistuksessa käytetty komponentti, perfluorioktaanihappo eli PFOA, saattaa olla haitallinen ihmisille ja ympäristölle. DuPontin mukaan teflonilla käsitellyt kuluttajatuotteet ovat turvallisia eikä niihin jää aineesta pitoisuuksia. Amerikkalaisen ympäristöjärjestön Environmental Working Groupin (EWG) mukaan PFOA on eläinkokeissa aiheuttanut muun muassa syöpää ja kehitysvammoja.

Perfluorioktaanihapon kemiallinen kaava on C8HF15O2, moolimassa 414,07 g/mol, sulamispiste 55–56 °C, kiehumispiste 189–192 °C, suhteellinen tiheys 1,8 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 3,4 g/L ja CAS-numero 335-67-1.

LähteetMuokkaa

  1. UNEP: Stockholm Convention List A chm.pops.int.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.