Pentti Kujala

Pentti Johannes Kujala (18. toukokuuta 1919 Isokyrö[1]13. heinäkuuta 2005[2]) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa Panssarikoulun johtajana.

Kujalan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Kujala ja Maija Soini. Hänen puolisonsa vuodesta 1946 oli Kerttu Sivuoja.[1]

Kujala kävi 5/8 luokkaa Raahen Porvari- ja Kauppakoulua ja kauppaopiston, Kadettikoulusta hän valmistui 1949 ja suoritti esiupseerikurssin 1959. Talvisodassa Kujala toimi nuorempana upseerina Jalkaväkirykmentti 68:ssa, jatkosodassa nuorempana upseerina ja komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 13:ssa ja komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 45:ssä. Hän haavoittui kolme kertaa ja oli 55% sotainvalidi.[1]

Nuorempana upseerina 13. Prikaatissa Kujala toimi välirauhan aikana 1940–1941 ja Rajavartiorykmentti 1:ssä 1945–1947. Komppanianpäällikkö ja aliupseerikoulun johtaja hän oli 1947–1952 ja Jääkäripataljoona 1:n koulutus- ja järjestelyupseeri 1952–1959. Panssariprikaatin esikunnan koulutustoimiston päällikkönä Kujala toimi 1959–1966, Etelä-Suomen sotilasläänin koulutustoimiston esiupseerina 1966, Panssariprikaatin esikuntapäällikkönä 1966–1968 ja Panssarikoulun johtajana 1968–1970. Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan toimistopäällikkö Kujala oli 1970–1973 ennen eroamistaan vakinaisesta palveluksesta 1973.[1]

Kujala ylennettiin reservin vänrikiksi 1939, luutnantiksi 1941, kapteeniksi 1944, majuriksi 1959 ja everstiluutnantiksi 1966.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Kadettiupseerit 1920–2000, s. 330. Kujala, Pentti Johannes. Helsinki: Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry., 2000. ISBN 951-98334-3-9.
  2. Kadettiupseerit 1920–2010, s. 419. Kadettikunta/Upseeriliitto, Helsinki 2010.