Pengerkatu
Pengerkatu (ruots. Terrassgatan) on asuin- ja liikekatu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Pengerkatu on samansuuntainen sen itäpuolella sijaitsevan Hämeentien kanssa. Katu on pengerretty rinteeseen, joka kohoaa Hämeentieltä jyrkästi lännen suuntaan.
Profiili ja arkkitehtuuri
muokkaa
Pengerkadun linja kulkee lounais–koillissuuntaisesti Viidenneltä linjalta Helsinginkadulle. Sen poikkikadut lounaasta alkaen ovat
- Viides linja
- Ässänrinne
- (Alli Tryggin puisto)
- Kaikukuja
- Agricolankatu
- (Pengerpuisto)
- Sakarinkatu
- Torkkelinkatu
- Franzéninkatu
- Aadolfinkatu
- Helsinginkatu
Helsinginkadun ja Torkkelinkadun risteyksen välisellä osuudella Pengerkatu on tavanomainen yhdellä korkeustasolla sijaitseva katu. Torkkelinkadun risteyksen eteläpuolella katu jakautuu kahdelle eri korkeustasolle. Ylin taso kulkee Pengerpuiston halki. Pengerkadun alempi taso jakautuu Sakarinkadun risteyksessä edelleen kahteen eri tasoon. Niistä ylempi risteää Agricolankadun eteläisen kaistan kanssa. Hieman ennen Alli Tryggin puistoa kaistat yhtyvät jälleen samalle tasolle ja siitä Viidennen linjan risteykseen Pengerkatu on tavanomaista yksitasoista katua. Sakarinkadun ja Agricolankadun välisellä osuudella Pengerkatu on siten kolmitasoinen.
Sakarinkadun kohdalla Pengerkadun rinteeseen on rakennettu portaikko, joka yhdistää alemmat tasot ylimpään ja samalla Pengerpuistoon. Pengerkadun rinteen puistikko on osa Pengerpuistoa.[1]
Pengerkadun asuinkerrostalot on rakennettu pääosin 1920–1930-luvuilla.[2] Pengerkatu 4 Alli Tryggin puiston kulmassa edustaa vanhinta rakennuskantaa; vuonna 1911 valmistuneen jugendlinnan piirsi Vilho Lekman. Talo oli valmistuessaan korttelinsa ainoa rakennus.[3]
Pengerkadulla sijaitsee yksi Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöistä. Sörnäisten Työväen Näyttämö sijaitsi vuosina 1900–1928 Pengerkatuun rajautuvassa korttelissa, tosin Hämeentien puolella niin kutsutussa Vuorelan talossa.[4] Pengerkadun ja Torkkelinkadun kulmassa sijaitsee Väinö Vähäkallion piirtämä, 1944 valmistunut koulurakennus.[5]
Pengerkadun arkkitehtoniseen ilmeeseen vaikuttaa voimakkaasti Pengerkadun ylimmän kaistan ja Agricolankadun mutkassa sijaitseva suurikokoinen koulurakennus. Yrjö Sadeniemen piirtämä keltainen luomus valmistui 1929.[6]
Alun perin Pengerkatu jatkui pohjoisessa Aleksis Kiven kadulle saakka.[7] Kun kuitenkin Helsinginkadun ja Vaasankadun välinen, Vaasanpuistikon reunaa kulkeva osa Pengerkatua muutettiin kävelykaduksi, se sai vuonna 1980 erillisen nimen Pengerpolku. Vaasankadun pohjoispuolella olevalle osalle Pengerkatua oli tällöin ehdotettu nimeä Vaasanpenger, mutta vuonna 1982 se sai nimen Kinaporinkatu.[8]
Kuvagalleria
muokkaaListan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Lähteet
muokkaa
- Nenonen, Katri & Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki – Helsingin vanhoja kortteleita 2. Sanoma Osakeyhtiö, 1983. ISBN 951-9135-03-0.
Viitteet
muokkaa- ↑ Palmgren, Tomas: Sörnäisten, Kallion, Alppiharjun, Vallilan ja Hermannin viheraluesuunnitelma 2007–2016 / Pengerpuisto, s. 91 Hel.fi. 2007. Viitattu 27.5.2016.
- ↑ Nenonen & Toppari 1983, s. 206, 218, 219, 222, 258, 270 (kuvateksti).
- ↑ Nenonen & Toppari 1983, s. 222.
- ↑ Nenonen & Toppari 1983, s. 259 (kuvateksti).
- ↑ Nenonen & Toppari 1983, s. 230.
- ↑ Nenonen & Toppari 1983, s. 230–231.
- ↑ Helsingin opaskartta 1962 (Tämä (ja muitakin vanhoja karttoja, joista sama asia myös ilmenee) saadaan näkyviin Aineistot-valikosta valinnalla Historialliset aineistot => Opaskartat => Opaskartta 1962) kartta.hel.fi. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Helsingin kadunnimet – Helsingfors gatunamn 3, s. 175. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, Gummerus, 1999. ISBN 951-718-382-8
- ↑ a b https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-009267/u5110520010vh1-2017-17/
- ↑ https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-009267/u5110520010vh1-2017-17/. Tieto on haettu Wikidatasta.