Peltokierto
Peltokierto (Convolvulus arvensis) on kiertokasvien heimoon kuuluva ruohokasvi, jota tavataan yleisesti Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Puutarhoissa ja viljelyksillä laji on erittäin hankalasti torjuttava rikkakasvi.
| Peltokierto | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Solanales |
| Heimo: | Kiertokasvit Convolvulaceae |
| Suku: | Kierrot Convolvulus |
| Laji: | arvensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Convolvulus arvensis |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Monivuotinen peltokierto kasvattaa 30–80 senttimetriä pitkän, köynneliään ja rennon varren. Kasvi on tavallisesti kalju. Lehdet sijaitsevat varressa kierteisesti ja ovat ruodillisia, pitkulaisia tai joskus kapeita, keihästyvisiä ja ehytlaitaisia. Valkoiset tai vaaleanpunaiset kukat ovat lehtihangoissa yksittäin tai kolmittain. Kukan teriöt ovat noin kaksi senttiä leveitä ja suppilomaisia. Kukkien pienet ja kapeat esilehdet ovat kukkaperän puolivälissä. Suomessa peltokierto kukkii heinä–elokuussa.[1]
Peltokierto kasvattaa hyvin laajan ja usean metrin syvyydelle ulottuvan juurakon. Se leviää helposti pienistäkin juurenkappaleista, mikä tekee siitä erittäin vaikeasti torjuttavan rikkaruohon.[2][3]
Levinneisyys
muokkaaPeltokiertoa tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta Islantia ja mantereen pohjoisosia. Yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Afrikasta läpi Euroopan Keski-Aasiaan ja Etelä-Siperiaan saakka. Ihmisen mukana laji on levinnyt laajalle Pohjois-Amerikkaan sekä mm. Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.[2] Suomessa peltokierto on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Lajia tavataan satunnaisesti lähinnä asutuskeskuksissa Oulun korkeudelle saakka.[4] Suomessa peltokierto on tulokaslaji, joka on levinnyt maahan mm. satamien painolastimaiden tai Venäjältä tuodun viljan ja rehun mukana.[3][5]
Elinympäristö
muokkaaPeltokierto on kulttuuriympäristön kasvi, jota tavataan pihoilla, puutarhoissa, kaupungeissa, tien- ja radanvarsilla, satamissa, joutomailla sekä vanhoilla kasarmi- ja linnoituspaikoilla.[1] Kasvi tukeutuu mielellään tiukalla kierteellä muihin kasveihin. Tuen puuttuessa se kasvaa maan pintaa myöten.[3]
Lähteet
muokkaa- Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 345.
- ↑ a b Den virtuella floran: Åkervinda (Convolvulus arvensis) (ruotsiksi) Viitattu 24.2.2010.
- ↑ a b c Peltokierto LuontoPortti. LuontoPortti. Viitattu 23.2.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Peltokierron levinneisyys Suomessa Viitattu 24.2.2010.
- ↑ Oulun kasvit 2005, 446.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kasviatlas 2020: Peltokierron (Convolvulus arvensis) levinneisyys Suomessa.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Convolvulus arvensis - peltokierto
- ITIS: Convolvulus arvensis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Convolvulus arvensis (englanniksi)
- Flora of China: Convolvulus arvensis (englanniksi)