Peittokyky (engl. hiding power) on kemian käsite, joka kertoo siitä, miten hyvin alla oleva pinta jää näkyviin, kun se peitetään. Esimerkiksi paksu lakkakerros peittää paremmin kuin ohut. Maalisovelluksissa peittokykyä mitataan vastakkaisen värin kohdalta. Valkoisen maalin peittokykyä mitataan maalatusta mustavalkoisesta kortista. Peittokykyä nimitetään toisinaan opasiteetiksi tai kontrastisuhteeksi.

Maalin peittokyky saadaan aikaan väripigmenttien avulla. Peittokyky saadaan parhaiten aikaan epäorgaanisten pigmenttien avulla, joista tärkein on titaanidioksidipigmentti. Pigmentin peittokyky on riippuvainen sen taitekertoimesta. Titaanidioksidilla on selvästi korkeampi taitekerroin kuin muilla valkoisilla pigmenteillä (sinkkioksidi, kalsiumkarbonaatti). Titaanidioksidin kide- ja partikkelikoko sekä partikkelijakauma optimoidaan valmistusprosessissa. Pigmenttipartikkelien jakautuminen ja määrä maalissa vaikuttaa sen peittokykyyn. Peittokyky heikkenee voimakkaasti, kun titaanidioksidipartikkelien etäisyys toisistaan on pienempi kuin näkyvän valon aallonpituus. Pigmenttien peittokyky maalissa mitataan määrittämällä Kubelka-Munkin teoriaan perustuva sirontakerroin. Mittaus tehdään mustavalkokortilta, jonka päällä on vakiopaksuinen maalikerros.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • McDonald, R. (toim.), Colour Physics for Industry, society of Dyers and Colourists, 1987, 301 s.
  • Stieg, E. B.: The ABC's of White Hiding Power. Pigment & Resin Technology, 1978, 7. vsk, nro 1, s. 5–18. doi:10.1108/eb041344. ISSN 0369-9420. (englanniksi)
  • Stieg, E. B.: Predicting White Hiding Power. Journal of Coating Technology, 1988, 60. vsk, nro 767, s. 95–99. Journal of Coating Technology (joulukuu 1988) (pdf). (englanniksi)
  • Wyszecki, G. & Stiles, W. S., Color Science Consepts and Methods, Quantitive Data and Formulae