Pedosfääri on käsite, joka sisältää maan kuoren ja maan muodostumiseen vaikuttavat tekijät.

Tulivuorten purkautuessa laavasta syntyy uutta maaperää tai merenpohjaa. Uutta merenpohjaa syntyy muun muassa Keski-Atlantin selänteellä. Maapallolla on myös niin sanottuja kuumia pisteitä, joissa on tulivuoria. Valtameren pohjassa sijaitsevassa kuumassa pisteessä tulivuoren purkauduttua lukuisia kertoja syntyy saari. Monet Tyynenmeren saarista ovat syntyneet tällä tavoin.[1]

Maannostuminen eli pedogeneesi alkaa tapahtua, kun kallioperästä on rapautunut jonkin verran kiviainesta. Maannostumiseen vaikuttavat muun muassa humuksen muodostuminen, maa-aineksen tasajakoistuminen ja podsoloituminen. Maannostumisprosessiin vaikuttavat myös ilmasto-olot ja paikalliset maan pinnanmuodot. Myös rapautuneen kiviaineksen, josta maannos muodostuu, kemiallinen koostumus vaikuttaa maannoksen syntyyn.[2]

Mineraalit muuntuvat pitkien aikojen kuluessa siten, että puhutaan kivien kiertokulusta. Tulivuorista purkautuva laava kiteytyy ensin tuliperäisiksi kiviksi. Laava voi kiteytyä myös maan sisällä. Tuliperäisten kivien ollessa tai joutuessa syvälle maan sisään ne metamorfoituvat ja syntyy metamorfisia kivilajeja. Metamorfiset kivet puolestaan muuttuvat sedimenttikiviksi, jotka sulavat ja muuttuvat sulaksi magmaksi. Toisaalta tuliperäiset kivet voivat muuttua sedimenttikiviksi, sedimenttikivet voivat metamorfoitua ja metamorfiset kivet voivat sulaa magmaksi.[3]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kalle Taipale, Matti Saarnisto: ”Laajeneva merenpohja, Kuumat pisteet”, Tulivuorista jääkauteen, s. 28-29,33-34. WSOY, 1991. ISBN 951-0-16048-2.
  2. Veikko Okko: ”Maaperän ja maannoksen synty”, Geo, Maantiedon suuri tietosanakirja, osa 5, s. 328-329. Weilin+Göös, 1983. ISBN 951-35-1919-8.
  3. Arthur B. Brusbey III, Robert R. Coenraads, David Roots, Paul Willis: ”Kivien kiertokulku”, Ihmeellinen Luonto: Kivet & Fossiilit, s. 54-55. Suomentanut Jarmo Hakanen. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5347-0.

Aiheesta muualla muokkaa