Pazzi-salaliitto

Pazzi-salaliitto oli 26. huhtikuuta 1478 toteutettu epäonnistunut salaliitto, jonka tarkoituksena oli syöstä Medicien mahtisuku vallasta Firenzessä. Se oli vakavin ja dramaattisin Medicien poliittisten vastustajien toimi. Salaliittoa johtivat firenzeläisen Pazzin suvun jäsenet sekä paavi Sixtus IV:n veljenpoika Girolamo Riario.[1]

Salaliittolaiset murhasivat Giuliano de’ Medicin Firenzen tuomiokirkossa.

TaustaMuokkaa

Kaiken taustalla oli paavin ja Medicien välinen valtataistelu. Pazzien pankki oli onnistunut viemään paavien raha-asioiden hoidon Medicien pankilta. Paavi Sixtus IV, hänen veljenpoikansa Riario ja Pisan arkkipiispa Francesco Salviati tukivat Medicien pahimpia kilpailijoita, Pazzien sukua, ja muodostivat lopulta salaliiton heidän kanssaan.[2] Medicit puolestaan pyrkivät estämään paavin vallan vakiinnuttamisen Romagnassa. Firenzen johtaja Lorenzo de’ Medici oli lisäksi kieltäytynyt tunnustamasta Pisan arkkipiispaa Francesco Salviatia.[1] Salaliittolaiset päättivät murhata veljekset Lorenzo ja Giuliano de’ Medicin Firenzen tuomiokirkossa pääsiäismessun aikana 26. huhtikuuta 1478. Samaan aikaan arkkipiispa Salviatin oli määrä ottaa haltuunsa signoria, kaupunginhallitus.[2] Salaliitto koki kuitenkin pahan vastoinkäymisen, kun Lorenzon murhaajaksi palkattu kokenut kondottieeri Giovambattista da Montesecco perääntyi hankkeesta viime hetkellä. Hänen tilalleen hankittiin kaksi pappia.[3]

VallankaappausyritysMuokkaa

Giuliano ja Lorenzo de’ Medicin murhayritys toteutettiin messun aikana Firenzen tuomiokirkossa, Santa Maria del Fioressa, 26. huhtikuuta 1478. Pazzeja avustivat Bernardo Bandini Baroncelli sekä kaksi pappia. Francesco de’ Pazzi ja Baroncelli tappoivat Giuliano de’ Medicin alttarin edessä, mutta Lorenzo de’ Medici puolustautui ja onnistui pakenemaan sakaristoon vain lievästi haavoittuneena.[1][2][3] Samaan aikaan muut salaliittolaiset yrittivät saada Firenzen kaupunkivaltion hallinnan käsiinsä. Arkkipiispa Salviati lähestyi kömpelösti Medicien epäluuloista gonfalonieeria, joka aavisti jonkin olevan vialla. Gonfalonieeri vangitsi Salviatin ja hirtti hänet myöhemmin Palazzo Vecchion ikkunasta piispankaavussaan.[2][4] Firenzen asukkaat riensivät Medicien avuksi. Salaliittolaisia jahdattiin kaduilla armottomasti ja monet tapettiin heti kun heidät saatiin kiinni.[1] Salaliittoon osallistuneet Francesco ja Giacomo Pazzi hirtettiin. Pazzien suku menetti myös omaisuutensa.[5][6] Konstantinopoliin paennut Baroncelli luovutettiin Firenzelle, ja hänet hirtettiin 29. joulukuuta 1479 Palazzo del Capitano del Popolon ikkunasta.[3]

Salaliiton epäonnistuminen johti kaksi vuotta kestäneeseen sotaan paavia ja kirkkovaltiota vastaan, joka oli vähällä tuhota Firenzen.[1] Paavi Sixtus IV raivostui erityisesti arkkipiispa Salviatin teloituksesta, joka tapahtui ilman kirkon hyväksymää oikeudenkäyntiä. Paavi julisti siksi sekä Lorenzo de’ Medicin että Firenzen tasavallan pannaan kahdeksi vuodeksi.[4] Lorenzo de’ Medicille salaliiton kukistuminen merkitsi kuitenkin suurta henkilökohtaista voittoa. Hän oli päässyt eroon vaarallisimmista vastustajistaan ja varmistanut itselleen kansan vankkumattoman tuen.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Pazzi conspiracy Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
  2. a b c d Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Lorenzo de' Medici Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.6.2021. (englanniksi)
  3. a b c BANDINI dei Baroncelli, Bernardo Dizionario Biografico. Viitattu 13.6.2021. (italiaksi)
  4. a b Sara Orfali: SALVIATI, Francesco Dizionario Biografico degli Italiani. Viitattu 2.7.2021. (italiaksi)
  5. Pazzi Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /695-696. Project Runeberg. Viitattu 6.6.2021.
  6. Pazzi Encyclopedia.com. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)