Paul Ben-Haim
Paul Ben-Haim (5. heinäkuuta 1897 München – 14. tammikuuta 1984 Tel Aviv) oli saksalaissyntyinen, israelilaistunut säveltäjä ja pedagogi. Hänen sukunimensä oli alkujaan Frankenburger.[1]
Elämäkerta muokkaa
Sävellystä Ben-Haimille opettivat Münchenin taideakatemiassa 1915–20 Friedrich Klose ja Walter Courvoisier. Pianonsoittoa ja orkesterinjohtoa hänelle opetti Berthold Kellermann. Kapellimestarina Ben-Haim avusti Bruno Walteria ja Hans Knappertsbuschia Münchenin oopperassa opintojensa jälkeen vuoteen 1924 saakka. Sitten hän toimi vuoteen 1931 saakka Augsburgin oopperan kapellimestarina. Müncheniin palattuaan Ben-Haim omistautui sävellystyölle, mutta natsien astuttua valtaan hän lähti Palestiinaan.[1]
Vuosina 1949–54 Ben-Haim toimi Jerusalemin musiikkiakatemian johdossa. Hän toimi myös sävellyksen professorina Tel Avivissa ja Jerusalemissa. Vuonna 1957 hänelle myönnettiin Israel-palkinto orkesteriteoksesta The Sweet Psalmist of Israel. Hän sai monesti myös Joel Engel -palkinnon. Vuonna 1972 Ben-Haim joutui auto-onnettomuuteen, joka päätti hänen luovan työnsä.[1]
Musiikki muokkaa
Ben-Haim yhdisteli tuotannossaan lännen ja idän vaikutteita. Häntä on pidetty sekä uusklassismin että myöhäisromantiikan edustajana. Ben-Haim saavutti suosiota etenkin vokaalimusiikin säveltäjänä. Lisäksi hän sävelsi muun muassa kaksi sinfoniaa ja pianokonserton. Muita konserttoja hän sävelsi viululle ja sellolle. Kamarimusiikkiteoksiin lukeutuvat jousitrio, jousikvartetto, klarinettikvintetto ja sooloviulusonaatti.[1]