Avaa päävalikko

Patenttiasiamies on suojattu ammattinimike patenttiasioita hoitavalle taholle.

Patenttiasiamiehen toimenkuvaan kuuluu neuvoa yleisöä sekä edustaa muita Patentti- ja rekisterihallituksen edessä suomalaisiin patenttihakemuksiin ja patentteihin ja kansainvälisiin patenttihakemuksiin sekä World Intellectual Property Organizationin (WIPO) edessä kansainvälisiin patenttihakemuksiin liittyvissä asioissa. WIPO:n edessä edustusoikeus on rajattu tapauksiin, joissa patentinhakijalla on kotipaikka Suomessa.

Toisin kuin European Patent Attorney, patenttiasiamies ei ole pätevä edustamaan muita Euroopan patenttiviraston käsittelyissä. Oikeuskaaren mukaan patenttiasiamies ei ole myöskään oikeutettu edustamaan toimeksiantajaansa oikeudessa patentin loukkaus- tai mitätöintikäsittelyssä, sillä oikeudenkäyntiasiamiehellä pitää olla oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

Moni patenttiasiamies on järjestänyt toimintansa patenttitoimistoksi.

Arkipäivässä asiakirjojen täyttäminen, postin hoitaminen, määräpäivävalvonta sekä maksuliikenteen hoitaminen ovat keskeisessä asemassa patenttioikeudellisen neuvonnan ja patenttivaatimusten ja -hakemusten muokkaamisen rinnalla.

Patenttiasiamieheltä ei edellytetä vastuuvakuutuksen ottamista mahdollisten virheiden varalta.

Suurin osa Patentti- ja rekisterihallituksen listalla julkaisemista patenttiasiamiehistä on osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöllä pitää olla palveluksessa vähintään yksi ammattinimikkeen käyttöön oikeutettu henkilö.

AmmattinimekeMuokkaa

Patenttiasiamies on suojattu ammattinimike, jonka käyttöä Suomessa koskee "laki patenttiasiamiehistä" (laki nro 552/1967) ja "asetus patenttiasiamiehistä" (636/1969, muutos 52/1996). Lain 3 § mukaan se, joka käyttää itsestään patenttiasiamiehen ammattinimitystä olematta patenttiasiamiesrekisteriin merkitty asiamies taikka muutoin ilmoittaa ammattialansa siten, että hänen sen perusteella voidaan erheellisesti olettaa olevan sanottuun rekisteriin merkitty asiamies, tuomittakoon sakkorangaistukseen. Rangaistusvaatimuksen saa virallisen syyttäjän lisäksi tehdä myös patenttiasiamiesrekisteriin merkitty patenttiasiamies tai patenttiasiamiehiä edustava yhdistys.

Asetuksen patenttiasiamiehistä 2 § mukaan asiamieheksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueella ja jolla on sellainen yleinen asiamieskelpoisuus, mikä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n mukaan vaaditaan oikeudenkäyntiasiamieheltä. Patenttiasiamieheltä vaaditaan myös, että hän on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon taikka sellaisen korkeakoulututkinnon, jota patentti- ja rekisterihallitus pitää riittävänä osoittamaan patenttiasiamieheltä vaadittavaa teknisen alan tuntemusta. Lisäksi patenttiasiamiehellä on oltava patenttiasioissa kokemusta, jota voidaan pitää riittävänä patenttiasiamiehen toimen ammattimaiseen harjoittamiseen. Patentti- ja rekisterihallitus voi hyväksyä myös ulkomaisessa teknillisessä korkeakoulussa tai yliopistossa suoritetun loppututkinnon taikka teknillisessä oppilaitoksessa suoritetun ammatillisen korkea-asteen tutkinnon osoitukseksi teknisen alan tuntemuksesta.

Asetuksen mukaan myös sellainen henkilö, jolla ei ole riittävänä pidettävää teknisen alan tuntemusta mutta joka muutoin täyttää 1 momentissa mainitut kelpoisuusvaatimukset, voi tulla hyväksytyksi patenttiasiamieheksi edellyttäen, että hänen palveluksessaan on patenttiasiain hoitamista varten henkilö, joka täyttää 1 momentissa mainitut kelpoisuusvaatimukset. Myös tämä henkilö on ilmoitettava patenttiasiamiesrekisteriin. Myös yhteisö voidaan hyväksyä patenttiasiamieheksi, jos sillä on kotipaikka Euroopan talousalueella ja sen palveluksessa on henkilö, joka täyttää 1 momentissa mainitut kelpoisuusvaatimukset.