Pariisin ilmailunäyttelyn lento-onnettomuus 1973

Pariisin ilmailunäyttelyn lento-onnettomuus 1973 tapahtui 3. kesäkuuta 1973, kun näytöslennolla olleen Tupolev Tu-144S:n rakenne ylikuormittui ja hajosi ja kone syöksyi maahan Goussainvillessä lähelle Pariisin Le Bourget’n lentoasemaa. Lento oli osa Pariisin ilmailunäyttelyn lentonäytöstä. Maahansyöksyssä kuolivat kaikki kuusi miehistön jäsentä sekä kahdeksan ihmistä Goussainvillessä,[1] ja lisäksi 28 ihmistä loukkaantui.[2] Onnettomuuspaikka oli vain muutaman kilometrin päässä paikasta, johon Air Francen lennolla 4590 ollut Concorde syöksyi vuonna 2000.[3]

Pariisin ilmailunäyttelyn lento-onnettomuus 1973
Onnettomuuskone näytöslennolla päivää ennen onnettomuutta.
Onnettomuuskone näytöslennolla päivää ennen onnettomuutta.
Yhteenveto
Päivämäärä 3. kesäkuuta 1973
Onnettomuustyyppi rakenteen ylikuormitus ja hajoaminen
Tapahtumapaikka Goussainville, Ranska
  49°01′33″N, 002°28′28″E
Lähtöpaikka Le Bourget’n lentoasema
Määränpää Le Bourget’n lentoasema
Kuolleita 14 (8 maassa)
Loukkaantuneita 28 (maassa)
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Tupolev Tu-144S
Lentoyhtiö Tupolev
Rekisteritunnus СССР-77102
Matkustajia 0
Miehistöä 6

Onnettomuuden syystä ei ole täyttä varmuutta. Erään teorian mukaan Tu-144:n miehistö ei tiennyt, että näytöstä oli lähetetty kuvaamaan ranskalainen Mirage-hävittäjä. Väitetään, että Mirage tuli liian lähelle, jolloin Tu-144:n miehistö joutui tekemään väistöliikkeen, joka lopulta johti onnettomuuteen.[4] Toisaalta on myös väitetty onnettomuuden johtuneen siitä, että miehistö yritti tehdä näyttävämmän lennon kuin näytöksessä niin ikään mukana ollut Concorde, mutta teki liikkeitä, joita koneen rakenne ei kestänyt.[1]

Lentokone ja miehistöMuokkaa

Onnettomuuskone oli toinen valmistettu Tupolev Tu-144S (rekisteritunnus СССР-77102, valmistenumero 01-2), ensimmäinen varsinaisen tuotantomallin kone ja kaikkiaan kolmas Tu-144.[5] Se oli lentänyt ensilentonsa 20. maaliskuuta 1972,[6] ja sillä oli ennen onnettomuutta lennetty noin 200 tuntia.[5]

Koneen mukana Pariisissa oli kuusihenkinen miehistö. Miehistöön kuuluivat kapteeni Mihail V. Kozlov[7] perämies Valeri M. Moltšanov,[8] suunnistaja G. N. Baženov, koelento-ohjelman johtaja V. N. Benderov, vanhempi insinööri B. A. Pervuhin ja lentoinsinööri A. I. Dralin.[2] Heistä Kozlov ja Benderov olivat olleet mukana Tu-144:n ensilennolla.[7]

LähteetMuokkaa

  • Kennedy, Charles: Supersonic Soviet Style. Airliner World, syyskuu 2017, s. 22–29. Key Publishing. ISSN 1465-6337. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Accident description Aviation Safety Network. Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)
  2. a b Once Upon a Time Kommersant. Arkistoitu 12.10.2012. Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)
  3. Airliner World, syyskuu 2017, s. 26
  4. Zarahovitš, Juri: The Concordski 7.8.2000. Moskova: Time. Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)
  5. a b Airliner World, syyskuu 2017, s. 27
  6. Туполев Ту-144 – Бортовой №: СССР-77102 Russianplanes.net. Viitattu 11.9.2018. (venäjäksi)
  7. a b Airliner World, syyskuu 2017, s. 25
  8. Tu-144 crash investigation. Flight International, 14.6.1973, 103. vsk, nro 3353, s. 908. IPC Business Press. Lehden verkkoversio (PDF). Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.