Papua-Uuden-Guinean parlamentti
Papua-Uuden-Guinean parlamentti (engl. National Parliament of Papua New Guinea) on Papua-Uuden-Guinean lainsäädännöllinen elin. Se koostuu tällä hetkellä 111 vaaleilla valituista edustajista. Näistä 89 valitaan maan vaalipiireistä ja 22 kuvernööriä jokaisesta provinssista.[1] Parlamentti perustettiin 1964 ja siitä tuli itsenäinen parlamenttin Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1975.[1] Maan perustuslaki asettaa parlamentin enimmäiskooksi 126 edustajaa.[2]
National Parliament of Papua New Guinea | |
---|---|
Historia | |
Perustettu | 1964 |
Johto | |
Puhemies | Job Pomat |
Kokoonpano | |
Edustajia | 111 |
Puolueet |
Hallitus
Oppositio
Muut
|
Vaalit | |
Viimeisimmät vaalit | 24. kesäkuuta–8. heinäkuuta 2017 |
Kotisivut | |
http://www.parliament.gov.pg |
Parlamentaarista työstä tehdään valiokunnissa, jotka ovat perusluonteeltaan pysyviä, mutta myös ad hoc -valiokuntia voidaan perustaa.[3]
Nykyisin parlamentin käytössä oleva parlamenttitalo, joka on yksi maan tunnetuimpia nähtävyyksiä, valmistui vuonna 1984.[4]
Edustajien tulee olla vähintään 25-vuotiaita. Lisäksi tämän tulee olla syntynyt edustamassaan provinssissa tai ollut asunut siellä yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta sekä maksaa 1000 kinan maksu ehdolle asettuessaan.[5]. Edustajien työtä voi seurata parlamentin tarjoamalla tekstiviestipalvelulla.[6]
Maaliskuussa 2019 parlamentti aloitti keskustelun lain valmistelusta, jolla osa parlamenttipaikoista kiintiöitäisiin naisille. Tällä hetkellä parlamentissa ei ole ainuttakaan naisedustajaa.[7]. Maan itsenäisyydestä lähtien parlamentissa on ollut vain 7 naispuolista edustajaa, joista kolme ensimmäistä valittiin vuonna 1977.[8]
Viimeisimmät vaalit
muokkaaViimeisimmät vaalit pidettiin 2017, jolloin suurimmaksi puolueeksi nousi PNC, joka sai vain 27 paikkaa. Papua-Uuden-Guinean poliittinen kenttä on pirstaleinen ja yksittäisiä puolueita on paljon.[2].
Heinäkuussa parlamentin puhemiehenä toiminut Job Pomat erosi PNC-puolueesta voidakseen pysyä neutraalina.[9] Hänet valittiin puhemieheksi alun perin elokuussa 2017.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b About Our Parliament - National Parliament of Papua New Guinea www.parliament.gov.pg. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b IFES Election Guide | Elections: Papua New Guinea Parliament 2017 www.electionguide.org. Viitattu 6.9.2020.
- ↑ Work of Committee - National Parliament of Papua New Guinea www.parliament.gov.pg. Arkistoitu 11.8.2021. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Parliament House Papua New Guinea. Arkistoitu 9.12.2019. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Constitution of the Independent State of Papua New Guinea www.paclii.org. Viitattu 6.9.2020.
- ↑ What is your MP doing? SMS Text Query - National Parliament of Papua New Guinea www.parliament.gov.pg. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Papua New Guinea's men-only parliament eyes seats for women France 24. 8.3.2019. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Papua New Guinea Pacific Women in Politics. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Job Pomat Resigns from PNC – EMTV Online emtv.com.pg. Viitattu 6.9.2020. (englanti)
- ↑ Pomat elected as new speaker of PNG parliament RNZ. 2.8.2017. Viitattu 6.9.2020. (englanti)