Papua-Uuden-Guinean parlamentti


Papua-Uuden-Guinean parlamentti (engl. National Parliament of Papua New Guinea) on Papua-Uuden-Guinean lainsäädännöllinen elin. Se koostuu tällä hetkellä 111 vaaleilla valituista edustajista. Näistä 89 valitaan maan vaalipiireistä ja 22 kuvernööriä jokaisesta provinssista.[1] Parlamentti perustettiin 1964 ja siitä tuli itsenäinen parlamenttin Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1975.[1] Maan perustuslaki asettaa parlamentin enimmäiskooksi 126 edustajaa.[2]

National Parliament of Papua New Guinea
Historia
Perustettu 1964
Johto
Puhemies Job Pomat
Kokoonpano
Edustajia 111
Puolueet

Hallitus

Oppositio

Muut

Vaalit
Viimeisimmät vaalit 24. kesäkuuta–8. heinäkuuta 2017
Parlamenttirakennuksen pääsisäänkäynti
Kotisivut
http://www.parliament.gov.pg

Parlamentaarista työstä tehdään valiokunnissa, jotka ovat perusluonteeltaan pysyviä, mutta myös ad hoc -valiokuntia voidaan perustaa.[3]

Nykyisin parlamentin käytössä oleva parlamenttitalo, joka on yksi maan tunnetuimpia nähtävyyksiä, valmistui vuonna 1984.[4]

Edustajien tulee olla vähintään 25-vuotiaita. Lisäksi tämän tulee olla syntynyt edustamassaan provinssissa tai ollut asunut siellä yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta sekä maksaa 1000 kinan maksu ehdolle asettuessaan.[5]. Edustajien työtä voi seurata parlamentin tarjoamalla tekstiviestipalvelulla.[6]

Maaliskuussa 2019 parlamentti aloitti keskustelun lain valmistelusta, jolla osa parlamenttipaikoista kiintiöitäisiin naisille. Tällä hetkellä parlamentissa ei ole ainuttakaan naisedustajaa.[7]. Maan itsenäisyydestä lähtien parlamentissa on ollut vain 7 naispuolista edustajaa, joista kolme ensimmäistä valittiin vuonna 1977.[8]

Viimeisimmät vaalit

muokkaa

Viimeisimmät vaalit pidettiin 2017, jolloin suurimmaksi puolueeksi nousi PNC, joka sai vain 27 paikkaa. Papua-Uuden-Guinean poliittinen kenttä on pirstaleinen ja yksittäisiä puolueita on paljon.[2].

Heinäkuussa parlamentin puhemiehenä toiminut Job Pomat erosi PNC-puolueesta voidakseen pysyä neutraalina.[9] Hänet valittiin puhemieheksi alun perin elokuussa 2017.[10]

Lähteet

muokkaa
  1. a b About Our Parliament - National Parliament of Papua New Guinea www.parliament.gov.pg. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
  2. a b IFES Election Guide | Elections: Papua New Guinea Parliament 2017 www.electionguide.org. Viitattu 6.9.2020.
  3. Work of Committee - National Parliament of Papua New Guinea www.parliament.gov.pg. Arkistoitu 11.8.2021. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
  4. Parliament House Papua New Guinea. Arkistoitu 9.12.2019. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
  5. Constitution of the Independent State of Papua New Guinea www.paclii.org. Viitattu 6.9.2020.
  6. What is your MP doing? SMS Text Query - National Parliament of Papua New Guinea www.parliament.gov.pg. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
  7. Papua New Guinea's men-only parliament eyes seats for women France 24. 8.3.2019. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
  8. Papua New Guinea Pacific Women in Politics. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
  9. Job Pomat Resigns from PNC – EMTV Online emtv.com.pg. Viitattu 6.9.2020. (englanti)
  10. Pomat elected as new speaker of PNG parliament RNZ. 2.8.2017. Viitattu 6.9.2020. (englanti)