Palveluskoirakoe

(Ohjattu sivulta Palveluskoiratoiminta)

Palveluskoirakoe on palveluskoirien koulutustasoa mittaava koe.

Suomessa palveluskoirakokeiden kattojärjestönä toimii Suomen Palveluskoiraliitto, joka määrittelee Suomessa käytetyt palveluskoirakoemuodot. Koemuotoja on kaksitoista. Kokeita järjestetään sekä kansainvälisillä että kansallisilla säännöillä.

Yleistä muokkaa

Palveluskoirakokeet mittaavat koiran koulutustasoa ja antavat lisämotivaatiota harrastaa tavoitteellisesti koiran kanssa.

Kokeisiin saavat osallistua vain ne rodut, joilla on palveluskoiraoikeudet[1]. Rodulle voidaan anoa kilpailuoikeutta, jos tarpeeksi moni rodun edustaja on suorittanut BH-kokeen (käyttäytymiskokeen) hyväksytysti, tietyn ajan sisällä. Rodun tulee myös olla ominaisuuksiltaan sellainen, että se vaivattomasti pystyy suoriutumaan palveluskoirakokeiden 3-luokan vaatimuksista.

Kokeissa on eri lajeja ja kokeet jakaantuvat tottelevaisuus- ja maasto-osuuteen. Kokeissa on kolme tasoluokkaa, ja kokeissa menestyessään koira saavuttaa koulutustunnuksia ja pystyy etenemään seuraavaan tasoluokkaan. Korkeimmassa luokassa kilpailtuaan ja menestyttyään koira voi saavuttaa käyttövalion (KVA) tittelin lajista, jossa se kilpailee.

Kokeiden tottelevaisuusosasta koira voi saavuttaa kolmasosan kokeen kokonaispistemäärästä. Loput kaksikolmasosaa koira voi saada maasto-osuudesta. Kokeen enimmäispistemäärä on 300, ja tulos hyväksytään, jos koira saavuttaa vähintään 70 pistettä tottelevaisuusosuudesta ja maasto-osuudesta vähintään 150 pistettä.

Sekä kokeen tottelevaisuusosa että maasto-osa vaikeutuvat ja muuttuvat vaativammiksi korkeammissa luokissa. Yleensä koiran ohjaaja keskittyy kerralla vain yhteen palveluskoiralajiin, mutta koirakko voi kilpailla menestyksekkäästi useammassakin lajissa. Ennen osallistumista varsinaisiin palveluskoirakokeisiin koiran tulee suorittaa hyväksytysti käyttäytymiskoe (BH-koe).

Koelajit muokkaa

 
Lyhytkarvainen collie ja noutokapula.
  • Käyttäytymiskoe (BH)
  • Jälkikoe
  • Viestikoe
  • Hakukoe
  • Etsintäkoe
  • Opastuskoe
  • Valjakkohiihto
  • Suojelukoe
  • IPO-koe
  • Erikoisjälki (FH)
  • Pelastuskoe
  • Kansainvälinen pelastuskoirakoe (IPOR)

Käyttäytymiskoe (BH) muokkaa

BH-koe mittaa koiran koulutustasoa ja käyttäytymistä. BH-koe on esikoe, jonka läpäissyt koira on oikeutettu osallistumaan varsinaiseen palveluskoirakokeeseen. Käyttäytymiskokeeseen saavat osallistua kaikki rodut sekä rekisteröimättömät rodut, kunhan ne on tunnistusmerkitty.

Jälkikoe muokkaa

Jäljestäminen on monelle koiralle luonnollista ja pohjautuu vaistotoimintaan. Jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä, jotka koiran tulee ilmaista ohjaajalleen. Aluksi koiraa voidaan motivoida jäljestämään esimerkiksi jättämällä jäljelle ruokaa, jolloin koira oppii seuraamaan ihmisen jättämää hajuvanaa jäljen päässä odottavan palkkion luo. Jälkiä voidaan tehdä vaihteleviin maastoihin ja vaikeuttaa niitä antamalla jäljen vanheta tai tekemällä jäljistä mutkittelevampia.

Jälkikokeen ensimmäisessä luokassa jälki on 500 metriä pitkä ja tehty 60 minuuttia ennen jäljestyksen alkua. Koiran on löydettävä jäljen alkupää 30 metriä pitkältä suoralta janalta, jonka yli jälki kulkee. Jäljelle on asetettu kuusi keppiä, joiden löytämisestä koirakko saa pisteitä. Aikaa jäljen suorittamiseen on 20 minuuttia.

Kilpailuluokassa 2 jäljen pituus on kilometri, se on puolitoista tuntia vanha ja janan, jolta jäljestys alkaa, pituus on 40 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnonpuusta tehtyä keppiä, ja jäljelle varattu aika on 30 minuuttia. Luokassa 3 jäljen pituus on 1,5 kilometriä, se on kaksi tuntia vanha ja jana, jolta jäljen alku löytyy, on pituudeltaan 50 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnonpuusta tehtyä keppiä. Aikaa on 40 minuuttia.

Jälkikokeeseen kuuluu olennaisena osana myös esine-etsintä. Ihmiselle kuuluvat esineet jätetään huolellisesti ristiin rastiin kuljetulle 50x50 metrin suuruiselle maa-alueelle, ja koiran tulee itsenäisesti työskennellen etsiä ja löytää ne ja tuoda ohjaajalleen. Esine-etsintäkin vaikeutuu korkeampiin luokkiin siirryttäessä. Koiralla on jokaisessa luokassa viisi minuuttia aikaa etsiä esineet, joita on 1. luokassa yksi, 2. luokassa kaksi ja 3. luokassa kolme.

Jälkikokeen koulutustunnukset ovat 1. luokassa JK1, 2. luokassa JK2 ja 3. luokassa JK3.

Hakukoe muokkaa

Hakukokeessa koira etsii ohjaajan käskyjen mukaan ennalta määrätyltä maa-alueelta "eksyneitä" maalimiehiä. Koiran tulee tehdä itsenäisesti työtä, tehdä hakupisto etsittävän alueen laidalle, ja palata sieltä takaisin keskilinjaa kohti pyrkien saamaan ilmavainun etsittävästä henkilöstä. Kun koira löytää maalimiehen, sen tulee ilmaista löytönsä joko haukkumalla kunnes ohjaaja tulee paikalle, tai viemällä ohjaajalle kaulapannasta roikkuvan rullan merkiksi löytyneestä maalimiehestä, jonka jälkeen koira ja ohjaaja palaavat yhdessä maalimiehen luo.

Hakualueen koko kasvaa kilpailuluokittain. 1. luokassa alue on kooltaan 100m x 100m ja etsintäaika 10 minuuttia. 2. luokassa alue on 100m x 200 m ja etsintäaikaa on 15 minuuttia ja 3. luokassa alue on 100m x 300m ja etsintäaikaa on 20 minuuttia. Alueen keskellä kulkee ns. keskilinja, jota pitkin koiran ohjaaja kulkee ja lähettää koiran etsimään maalimiehiä vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta puolelta.

Myös hakukokeeseen kuuluu esine-etsintä. Hakukokeen koulutustunnukset ovat HK1, HK2 ja HK3.

Viestikoe muokkaa

Viestikokeen juuret ulottuvat ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Koulutetut viestikoirat mahdollistivat yhteydenpidon eri yksiköiden välillä. Nykyisessä viestikokeessa koira joutuu juoksemaan ennalta merkittyä rataa kolmesta viiteen matkaa kahden koiralle tutun henkilön välillä. Radan pituus vaihtelee kilpailuluokasta riippuen kahdesta kahdeksaan kilometriin. Viestikokeen yhtenä osana on esine etsintä. Viestikokeen koulutustunnukset ovat VK1, VK2 ja VK3.

Etsintäkoe muokkaa

Etsintäkoe on yksi monipuolisimmista ja vaativimmista palveluskoirakoemuodoista. Etsintäkokeen maasto-osa koostuu jäljestä, henkilöhausta, esineruudusta, pudotetun esineen noudosta ja tarkkuusetsinnästä.

Jälki on alokasluokassa vain 300 metriä pitkä, 40 minuuttia vanha ja siinä on yksi suora kulma. Muissa luokissa jälki pitenee, vanhenee ja sillä on useampia kulmia. Kuten jälkikokeessakin, jäljen alkupää on löydettävä janalta. Jäljelle jätetään neljä puukeppiä, joiden löytämisestä koirakko saa pisteitä.

Henkilöhakuosuudessa maalimiehen etsiminen tapahtuu joka luokassa 100 x 100 m alueella, jolla on kaksi osittain peitettyä maalimiestä. Alokasluokassa aikaa on käytettävissä 10 minuuttia, korkeammissa luokissa 8 minuuttia.

Esine-etsintäosuus on sama kuin muissakin palveluskoirakokeissa.

Pudotetun esineen noutaminen on maastossa tapahtuva noutoliike. Ohjaaja kävelee maastoon merkittyä linjaa 50 metriä, pudottaa oman esineen koiran huomaamatta ja lähettää koiran noutamaan sen 50 m (1. luokka), 100 m (2. luokka) tai 150 m (3. luokka) lisää kuljettuaan.

Tarkkuusetsintä tapahtuu joka luokassa 3x3 metrin kokoisella alueella, joka on tallattu huolellisesti. Alueella on yksi pieni esine, joka koiran on ilmaistava ohjaajalle. Etsintäkokeen koulutustunnukset ovat EK1, EK2 ja EK3.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa