Pajuvalkomittari

hyönteislaji

Pajuvalkomittari (Cabera exanthemata) on lovimittareihin kuuluva, yleinen yöperhoslaji.

Pajuvalkomittari
Cabera exanthemata (2009-06-21).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Valkomittarit Cabera
Laji: exanthemata
Kaksiosainen nimi

Cabera exanthemata
(Scopoli, 1763)

Katso myös

 Commons-logo.svg Pajuvalkomittari Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Pajuvalkomittari on hieman kellertävän valkoinen, keskikokoinen perhonen. Siivet ovat kauttaaltaan hyvin pienten ruskehtavien pisteiden kirjomat, ja siipien poikki kulkee kolme vaalean kellanruskeaa ja reunoiltaan sameaa poikkiviirua, jotka saattavat varsinkin naarailla erottua vain heikosti. Uloin poikkiviiru kaartuu siiven etuosassa siiven tyveä kohti, ja takasiivessä poikkiviirut muodostavat kaarevan kulman. Etusiiven etureunassa on usein myös vaaleanruskeaa sävyä. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kaksoiskampamaiset. Siipiväli on 26–30 mm.[1][2][3]

Pajuvalkomittari muistuttaa ulkonäöltään paljon monia lehtimittarilajeja sekä läheistä sukua olevaa leppävalkomittaria (Cabera pusaria).

Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa

Lajia tavataan läntisestä Euroopasta Keski-Aasian poikki Japaniin, ja sen levinneisyys kattaa lisäksi laajan osan Pohjois-Amerikkaa.[3] Suomessa lajin levinneisyys kattaa lähes koko maan ja se on runsaslukuinen. Perhonen lentää kesäkuun alusta heinäkuun lopulle. Paljon vähälukuisempi toinen sukupolvi lentää jopa syyskuulle.[4][3]

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Laji elää erilaisilla pajuja kasvavilla paikoilla, kuten kosteissa metsissä ja metsänlaidoilla, puistoissa, puutarhoissa, soilla sekä pensaikkoisilla niityillä. Perhoset lentävät yöllä ja käyvät juomassa mettä kukista, mutta häirittynä lähtee lentoon päivälläkin. Perhosia voi saada tulemaan sekä valolle että syötille. Kotelo talvehtii.[3]

RavintokasviMuokkaa

Toukka elää pajuilla (Salix), mutta myös metsähaavalla (Populus tremula).

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa