Paitsio

tyypillisesti joukkuepeleissä esiintyvä tilanne, jossa joku hyökkäävän joukkueen pelaajista on sääntöjen vastaisesti sijoittunut, yleensä liian lähelle vastustajan päätyrajaa

Paitsio on tyypillisesti joukkuepeleissä esiintyvä tilanne, jossa joku hyökkäävän joukkueen pelaajista on sääntöjen vastaisesti sijoittunut, yleensä liian lähelle vastustajan päätyrajaa. Paitsion seurauksena peli tyypillisesti keskeytyy ja paitsiotilanteen aiheuttaneelle joukkueelle tuomitaan kyseisen pelin sääntöjen edellyttämä rangaistus, kuten pelivälineen menetys vastajoukkueelle.

Avustava erotuomari liputtaa paitsion

Paitsiosääntöjen tavoitteena on ohjata joukkueen pelaajia yhteispeliin, jossa hyökkäävä joukkue pyrkii murtamaan vastustajan puolustuksen pelaamalla yhteen sen sijaan että yksi pelaaja vain odottaisi pelivälinettä vastustajan maalin lähellä.

Amerikkalaisessa jalkapallossa muokkaa

Amerikkalaisessa jalkapallossa puolustuksen pelaaja on paitsiossa mikäli hän

  • on aloitussyötön tapahtuessa aloituslinjan päällä tai ylittänyt sen,
  • koskettaa palloa tai vastapuolen pelaajaa ennen aloitussyöttöä,
  • ei ole rajaviivansa takana ennen aloituspotkua.

Hyökkääjä puolestaan on paitsiossa mikäli hän:

  • liikkuu ennen kuin pallo on lähtenyt sentterin kädestä (poikkeuksena takakentän RB-, TE- ja WR-motion-pelit joissa pelaaja saa liikkua aloituslinjan takana; hänen on kuitenkin oltava sekunnin paikallaan ennen pelin alkua tai peli tuomitaan paitsioksi),
  • on aloituslinjan etupuolella pelin lähtiessä liikkeelle.

Puolustava pelaaja ei siis ole paitsiossa, mikäli hän ehtii ennen aloitussyöttöä palata takaisin aloituslinjan taakse koskematta palloon tai vastustajaan. Paitsiosta tuomitaan rikkeen tehneelle joukkueelle viiden jaardin rangaistus eli aloituslinjaa siirretään viisi jaardia lähemmäs omaa maalialuetta ja kyseinen peli uusitaan.

Jalkapallossa muokkaa

 
Punainen pelaaja on syöttöhetkellä lähempänä päätyrajaa kuin toiseksi alin vastapelaaja, siispä tilanne on paitsio.

Jalkapallossa[1] pelaaja on paitsioasemassa, jos hän

  • on lähempänä vastajoukkueen päätyrajaa kuin pallo ja toiseksi alin vastapelaaja (kaksi alinta pelaajaa yleensä maalivahti mukaan lukien).

Pelaaja ei kuitenkaan ole paitsioasemassa, jos hän on joko

  • omalla kenttäpuolellaan
  • samassa linjassa toiseksi alimman vastapelaajan kanssa tai
  • samassa linjassa kahden alimman vastapelaajan kanssa.

Pelaajan paitsioasema on tuomittava vain, jos hän sillä hetkellä, kun hänen kanssapelaajansa koskettaa tai pelaa palloa, osallistuu aktiivisesti pelitapahtumaan joko

  • vaikuttamalla peliin
  • vaikuttamalla vastapelaajaan tai
  • saamalla etua paitsioasemastaan.

Paitsiota ei myöskään tuomita, jos pelaaja saa pallon suoraan joko

  • maalipotkusta tai
  • rajaheitosta tai
  • kulmapotkusta.

Kaikista paitsiosäännön rikkomuksista peliä jatketaan vastajoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla rikkomuspaikasta.

Jääpallossa muokkaa

Jääpallossa[2] pelaaja on paitsioasemassa, kun hän on vastajoukkueen kenttäpuoliskolla lähempänä päätyrajaa kuin pallo ja hänen itsensä ja vastajoukkueen päätyrajan välissä on vähemmän kuin kaksi vastapelaajaa syöttöhetkellä eli sillä hetkellä kun pelaajan kanssapelaaja pelaa pallon hänelle. Peli katkaistaan, jos paitsioasemassa oleva pelaaja saa pallon tai jos pelaaja paitsioasemassa ollessaan pyrkii sijoittumisellaan, huudoin tai elein saavuttamaan ratkaisevaa hyötyä syöttöhetkellä.

Paitsioasemassa saa olla, mutta sieltä ei saa osallistua peliin. Paitsiosääntö on voimassa myös erikoistilanteissa.

Jääkiekossa muokkaa

Jääkiekon paitsiosäännöt Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) sääntöjen mukaisesti:

Kiekollisen joukkueen pelaajat eivät saa edetä hyökkäysalueelle (vastustajan siniviivan yli) ennen kiekkoa.

Paitsio syntyy, jos pelaajan molemmat luistimet ovat kokonaisuudessaan yli siniviivan ennen kuin kiekko on hyökkäysalueella. Paitsiota ei voi syntyä, jos kiekko ei ole kokonaisuudessaan ylittänyt siniviivaa hyökkäysalueen puolelle. Näin ollen kiekon ollessa keskialueella siniviiva katsotaan osaksi keskialuetta.

Pelaaja ei kuitenkaan ole paitsiossa, jos hän ylittää siniviivan kiekko hallussaan. Esimerkiksi kiekon kuljettaminen hyökkäysalueelle takaperin luistellen ei yksin aiheuta paitsiota.

Kun kiekko on pelattu hyökkäysalueelle, siniviiva katsotaan osaksi hyökkäysaluetta. Näin ollen kiekko katsotaan palautetuksi keskialueelle vasta kun se ylittää siniviivan kokonaisuudessaan.

Jos kiekoton hyökkäävä pelaaja etenee hyökkäysalueelle ennen kiekkoa, mutta puolustavan joukkueen pelaajalla/-jilla on mahdollisuus pelata kiekkoa puolustusalueellaan, syntyy siirretty paitsio. Paitsion vuoksi ei tässä tapauksessa katkaista peliä, jos

  • Puolustava joukkue pelaa kiekon pois puolustusalueeltaan
  • Hyökkäävän joukkueen pelaajat poistuvat välittömästi hyökkäysalueelta vähintään koskettaen siniviivaa luistimellaan (Hyökkäävä pelaaja ei saa osallistua peliin yrittämällä saada kiekkoa haltuunsa tai häiritsemällä vastustajan pelaajia)

Peli kuitenkin katkaistaan siirretyssä paitsiotilanteessa välittömästi, jos hyökkäävän joukkueen pelaaja laukaisee kiekon maalia kohti pakottaen maalivahdin torjuntaan. Tämä yleensä aiheuttaa tahallisen paitsion. Tahallisessa paitsiossa pelaaja aiheuttaa paitsion tahallisesti saadakseen aikaan pelikatkon.

Paitsiosäännön rikkomisesta seuraa aloitus

  • hyökkäysalueen siniviivan tuntumasta, puolueettoman alueen (siniviivojen välinen alue) aloituspisteestä, jos hyökkäävä pelaaja kuljetti kiekon yli siniviivan hyökkäysalueelle.
  • kiekon lähtöpaikkaa lähimmästä sen alueen (keskialue tai hyökkäävän joukkueen puolustusalue) aloituspisteestä, josta kiekko syötettiin tai laukaistiin siniviivan yli.
  • hyökkäävän joukkueen puolustusalueen aloituspisteestä, jos paitsio erotuomarin mielestä aiheutettiin tahallisesti.

Lähteet muokkaa

  1. Jalkapallosäännöt 2018 (s. 132-138) Suomen Palloliitto. Arkistoitu 17.5.2018. Viitattu 7.7.2018.
  2. Jääpallosäännöt (s. 42–43) Jääpallon sääntökirja. 27.9.2006. Suomen Jääpalloliitto r.y.. Viitattu 8.3.2015.