Płaszówin keskitysleiri
Płaszówin keskitysleiri (saks. Konzentrationslager Plaszow, lyh. KZ Plaszow) oli natsi-Saksan Krakovan eteläiseen Podgórzen esikaupunkiin perustama keskitysleiri, joka tunnetaan elokuvasta Schindlerin lista.
Leirin valmistelut alkoivat pian Puolan valtaamisen ja Puolan kenraalikuvernementin perustamisen jälkeen. Płaszówin leirin alkuperäinen tarkoitus oli toimia pakkotyöleirinä. Sen rakentaminen aloitettiin kesällä 1940. Ensimmäiset vangit olivat puolalaisia.
KZ Plaszow muokkaa
Helmikuussa 1943 tuore komendantti Amon Göth teki työleiristä keskitysleirin, kun sinne alettiin siirtää juutalaisia läheisestä Krakovan ghetosta. 14. maaliskuuta 1943 Göth tuhosi Krakovan gheton. Työkykyisiksi katsotut juutalaiset siirrettiin leirille kun työkyvyttömiksi luokitellut murhattiin.[1]
Schindlerin lista muokkaa
Teollisuusmies Oskar Schindler oli perustanut tehtaan Krakovaan jo syksyllä 1939. Schindler tunsi Göthin hyvin ja houkutteli tämän antamaan vankeja töihin hänen tehtaaseensa. Schindler rakennutti omat vankitilat tehtaansa viereen ja sai työntekijänsä Plaszowista turvaan. Puna-armeijan edetessä hän sai luvan siirtää tuotantonsa ja vankityöläisensä länteen Brunnlitziin (tš. Brněnec) lokakuussa 1944. Schindler pelasti noin 1100 vankia kuolemalta.[1]
Leiri tarjosi työvoimaa myös useille muille alueen tehtaille ja kivilouhoksille. KZ Plaszow kasvoi koko ajan ja enimmillään siellä oli samanaikaisesti 25 000 vankia.[1]
Äärimmäisen raakana sadistina tunnettu Göth valvoi leiriään kovalla otteella. Hän järjesti tunteja kestäneitä vankien pieksämisiä sekä yksittäis- ja joukkoteloituksia. Hän löi ja ampui hengiltä vankeja mielellään myös henkilökohtaisesti.[1] Yksi hänen uskotuista alaisistaan oli julmuudestaan kuuluisa SS-naisvartija Alice Orlowski. Väkivallan lisäksi leirin vankeja kuoli myös tauteihin ja nälkään.
Viimeinen vuosi muokkaa
Alkuvuonna 1944 leirille tuotiin rakennustarvikkeita ja materiaaleja kaasukammioita ja polttouuneja varten. Leiristä ei kuitenkaan tehty varsinaista tuhoamisleiriä, sillä murhattavaksi tarkoitettujen vankien toimittamisen Auschwitziin katsottiin olevan taloudellisempaa. Loppukeväällä leirille tuotiin tuhansia unkarinjuutalaisia, jotka jaettiin työtätekeviin ja teloitettaviin. Paikallisten teloitusten lisäksi vankeja vietiin surmattavaksi myös Auschwitzin tuhoamisleirin kaasukammioihin. KZ Plaszow toimi myös joukkoteloituspaikkana lähialueilta tuoduille puolalaisille, joiden katsottiin syyllistyneen rikoksiin miehittäjävaltaa vastaan.[1]
Loppukesällä 1944 leiri lakkautettiin ja sen vangit lähetettiin Auschwitziin, Stutthofiin, Flossenbürgiin, Mauthauseniin ja muihin natsien keskitysleireihin. Syyskuussa SS:n ja poliisin piiri IV:n Krakovan osasto pidätti Amon Göthin epäiltynä juutalaisilta anastetuiden arvoesineiden haalimisesta.[1]
Vuoden vaihteessa puna-armeija lähestyi uhkaavasti. 14. tammikuuta 1945 leirillä olleet viimeiset vangit, 178 naista ja 2 lasta vietiin Auschwitziin, vain päivää ennen kuin Neuvostoliiton joukot saivat vallattua alueen.[1] Amon Göth joutui myöhemmin puna-armeijan vangiksi. Hänet tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin entisen leirinsä lähellä syyskuussa 1946.
Leirin komentajat muokkaa
- SS-Unterscharführer Horst Pilarzik
- SS-Oberscharführer Franz Müller
- SS-Hauptsturmführer Amon Göth
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Steven Spielbergin ohjaama elokuva Schindlerin lista (1993) kertoo Oskar Schindleristä ja juutalaisvangeista, jotka hän pelasti Plaszowista. Schindleriä elokuvassa näyttelee Liam Neeson ja Amon Göthin roolissa on Ralph Fiennes.
- Schindlerin lista Internet Movie Databasessa (englanniksi)