Pääkallokehrääjä
Pääkallokehrääjä on Ilkka Remeksen vuonna 1997 julkaistu ensimmäinen romaani.
| Pääkallokehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Ilkka Remes |
| Kieli | suomi |
| Genre | jännitys, vaihtoehtohistoria |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1997 |
| Sivumäärä | 455 |
| ISBN | 951-0-22133-3 |
| Seuraava | Karjalan lunnaat (1998) |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juoni
muokkaaPääkallokehrääjä sijoittuu vaihtoehtohistorialliseen maailmaan, jossa Suomi antautui Neuvostoliitolle jatkosodan päätteeksi. Kirjan ensimmäinen sivu koostuu kuvitteellisesta päiväkäskystä vuonna 1944, jossa ilmoitetaan Suomen puolustusvoimien upseerien internoinnista ja muiden varusmiesten demobilisoinnista. Ahvenanmaan demilitarisointi puretaan ja Torniojoen laakson rajasta tulee raskaasti vartioitu. Ruotsi liittyy puolestaan myöhemmin Natoon. Suomea luonnehditaan itäblokin mallivaltioksi, jolle ainoastaan Saksan demokraattinen tasavalta vetää vertoja[1].
Varsinainen juoni alkaa vuonna 1986, jolloin Vänrikki Stoolin tarinoita siteeraava ja Uuno Klamin Kalevala-sarjaa kuunteleva[2] Ruotsiin loikannut suomalainen liikemies Heikki Ervasti aloittaa johtamansa terroristijärjestö Sinisen Armeijakunnan avulla suunnitelman, jolla aikoo kiristää Neuvostoliiton johtoa vetämään joukkonsa maasta. Suunnitelmassa on tarkoitus käyttää pienikokoisia Neuvostoliiton asevoimien varikolta varastettuja ydinpommeja. Suunnitelman toteuttamiseksi on siepattava kaksi ydinfyysikkoa, joista toinen on Englannissa asuva suomalaissyntyinen Jukka Kajander.
Suunnitelma Suomen itsenäisyyden palauttamiseksi onnistuu lopulta monen mutkan kautta. Neuvostoliitto vetäytyy manner-Suomesta, mutta jättää Sinisen Armeijakunnan tarjouksen mukaisesti joukkonsa Ahvenanmaalle, ja Suomen johtajalle Mattilalle aletaan etsiä seuraajaa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Kylmälä, Pietari: Pum-pum, kuolit! Leikin säännöt on kirjoitettu sotakirjallisuuteen yle.fi. 21.4.2017. Viitattu 19.5.2020.
- ↑ Tarkka, Pekka: Isänmaalliset terroristit laulavat Sibeliuksen Jääkärimarssia sosialistisessa Suomessa HS.fi. 3.9.1997. Viitattu 19.5.2020.