Otto Joki

Otto Harald Johannes Joki (1. huhtikuuta 1899 Tampere22. helmikuuta 1983 Tampere)[1] oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat vahtimestari Juho Joki ja Olga Maria Rosenqvist. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1928 Aili Kyllikki Laadun kanssa.[2][3]

OpinnotMuokkaa

Joki kävi kansakoulun. Vuodet 1923–1926 hän opiskeli ulkomailla kaupallista alaa.[2][3]

JääkärikausiMuokkaa

Joki työskenteli Rautatiekirjakauppa oy:n palveluksessa Tampereella ja Seinäjoella enne liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 16. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 13. joulukuuta pataljoona haupitsipatteriin. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.[2][3]

Suomen sisällissotaMuokkaa

 
Pietarsaaren tykistökoulun oppilaille esitellään tykkikalustoa jääkärien ja jääkärimajuri Lauri Malmbergin johdolla.
Katso myös: Suomen sisällissota

Joki astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 Saksassa kirjoittamansa palvelusopimuksen mukaan ja samalla hänet ylennettiin varavääpeliksi. Suomeen hän palasi Vaasaan 18. helmikuuta 1918 jääkärien etujoukon mukana. Vaasasta hänet komennettiin sisällissotaa käyvään Suomen Valkoiseen armeijaan ensin koulutusaliupseeriksi Pietarsaaren tykistökouluun, mistä hänet määrättiin lähteväksi rintamalle jaosjohtajana 21. helmikuuta 1918 Karjalan armeijakunnan 6. patteriin. Matkaan patteri lähti Pietarsaaresta 2. maaliskuuta 1918. Sisällissodan loppuvaiheissa 15. huhtikuuta 1918 hänet nimitettiin edellä mainitun patterin päälliköksi. Joki osallistui sisällissodassa taisteluihin Ahvolassa, Rannilassa ja Viipurissa. Hän haavoittui Suninmäellä 7. maaliskuuta 1918.[2][3]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Joki palveli sisällissodan jälkeen 1. heinäkuuta 1918 alkaen komppanianpäällikkönä Lapin 1. rajavartiopataljoonan (tunnettiin myöhemmin nimellä Lapin ryhmän 2. pataljoona) 3. komppaniassa, josta hänet komennettiin 1. huhtikuuta 1919 päälliköksi Kainuun rajavartioston 2. komppaniaan. Armeijasta hän erosi 9. maaliskuuta 1921 ja siirtyi kirjanpitäjäksi Pitkäniemen keskuslaitokseen, kunnes vietti vuodet 1923 – 1926 ulkomailla, missä hän suoritti kaupallisen alan opintoja. Suomeen palattuaan hän toimi edustajana useissa yrityksissä Tampereella.[2][3] Armeijasta eroamisen syynä oli helmikuussa 1921 tapahtunut rikos. Joki riehui humalassa Vaasan keskustassa ja tultuaan viedyksi poliisilaitokselle ampui hänet pidättäneet poliisit Oskari Lindgrenin ja Juho Järven. Vahvan humalatilansa vuoksi Joki selvisi silloisen lainsäädännön mukaisesti teostaan tuomiotta.[4] [5] Hänet tuomittiin maksamaan korvauksia surmattujen perheille. Vankilassa hän joutui olemaan vain muutaman kuukauden. [6]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Joki osallistui talvisotaan komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 7:ssä ja osallistui taisteluihin Summassa. Taisteluiden laannuttua hänet siirrettiin 2. Armeijakuntaan, josta hänet kotiutettiin toukokuussa vuonna 1940 ja hän siirtyi myyntipäälliköksi Rafael Haarla Oy:n palvelukseen. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin 49. Kuljetusesikunnan päälliköksi, mistä hänet siirrettiin vuonna 1942 Viipurin Huoltokeskuksen päälliköksi. Sotien jälkeen hän palasi siviilitehtäväänsä Haarla Oy:n, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 1966. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän toimi omistamansa Otto Joki Ky:n johtajana.[3]

LähteetMuokkaa

  • Onttonen, Markku: jääkärikirja Gummerus Jyväskylä 2005 ISBN 951-20-6232-1.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Kangas, Jussi: "Vaasan poliisilaitoksen sata vuotta 1903–2003", Vaasa 2003, s. 149-150, ISBN 952-91-5902-1
  • Lilja, Esa: Rakkautta tragedian jälkeen. (kohdehenkilöt: Juho Järvi, Oskari Lindgren, Otto Harald Johannes Joki) Helsingin Sanomat, 9.5.2021, s. B1-B6.

ViitteetMuokkaa

  1. Onttonen 2005: 211.
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  3. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  4. Kangas, Jussi: Vaasan poliisilaitoksen sata vuotta. , 2003.
  5. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/lapsia-roskiksissa-ja-tappoja-lahes-joka-paiva-1920-luvun-suomi-oli-raaka-mutta-oikeus-lempea/
  6. Rakkautta tragedian jälkeen. HS 9.5.2021 Sivu B4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.7.2021.