Osmanien arkkitehtuuri
Osmanien arkkitehtuuri on Osmanien valtakunnan arkkitehtuuria, joka kehittyi Bursassa ja Edirnessä 1400- ja 1500-luvuilla. Se kehittyi seldžukkien arkkitehtuurista ja sai vaikutteita persialaisesta, bysanttilaisesta ja mamelukkien islamilaisesta arkkitehtuurista.
Osmanien arkkitehtuuri kehittyi jo ennen kuin osmanivaltakunta oli vallannut osan Eurooppaa. Varhaisissa osmanien rakennuksissa näkyi elementtä sekä bysanttilaisesta että seldžukkien arkkitehtuurista. Osmanit rakentivat kivestä, kun keskiaasialaisessa arkkitehtuurissa suosittiin tiiliä. Varsinaisesti omaksi tyylisuunnaaksi osmanien arkkitehtuuri kehittyi 1400-luvun loppupuolella. Todellista huippukauttaan se eli arkkitehti Sinanin aikana 1500-luvulla.[1]
Merkittävä piirre osmanein arkkitehtuurissa, että se ammensi vaikutteita sekä eurooppalaisesta että islamilaisesta arkkitehtuurista, joten se kuuluu molempiin kulttuurien piiriin. Bysanttilaiset vaikutteet näkyivät esimerkiksi kivi- ja tiilirakenteiden sekoittamisessa ja pendentiivien käytössä kupolirakentamisessa. Lisäksi osmanien taiteeseen vaikutti yhteydet Italiaan. Monissa moskeijoissa Bursassa näkyy monia ikkuna-, portti- ja kattopiirteitä, joita löytyy myös italialaisesta arkkitehtuurista.[2]
Osmaniarkkitehtuurin huippukauden merkittävimpiä rakennuksia ovat monet Istanbulin moskeijoista. Näihin kuuluvat mm. Fatihin ja Bayzedin moskeijat. Edirnessä sijaitseva Selimin moskeija on yksi Sinanin merkittävimmistä töistä. Vaikka osmanien arkkitehtuuri keskittyi erityisesti uskonnolisiin rakennuksiin, se tuotti myös monia maallisia rakennelmia, kuten Topkapın palatsin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Honour, Hugh & Fleming, John: A World History of Art. Laurence King Publishing, 2005. ISBN 9781856694513. Google-kirjat (viitattu 7.3.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Architecture TheOttomans.org. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta osmanien arkkitehtuuri Wikimedia Commonsissa
