Oscar Bettison (s. 1975[1]) on brittiläis-yhdysvaltalainen säveltäjä.[2]

Oscar Bettison

Bettison opiskeli Simon Bainbridgen johdolla Royal College of Musicissa sekä Louis Andriessenin ja Martijn Paddingin johdolla Haagin kuninkaallisessa konservatoriossa. Tohtorinarvonsa hän sai Princetonin yliopistosta neuvojanaan Steve Mackey. Hän on itse kuulunut Peabody Instituten henkilökuntaan vuonna 2009.[2]

Bettison on työskennellyt sekä konserttimusiikin perinteisten rajojen sisällä että ulkopuolella. Hän on käyttänyt "Cinderella-soittimiksi" kutsumiaan uusia lyömäsoittimia, reimagined other instruments, säveltänyt yleisemmin rockmusiikissa käytettäville soittimille ja sisällyttänyt teoksiinsa elektroakustisia aineksia. Bettisonin musiikkia on käsitelty ja arvioitu The New York Timesissa, Los Angeles Timesissa, brittiläisessä, alankomaalaisessa ja italialaisessa lehdistössä. Sitä on soitettu radiossa Yhdysvalloissa, Australiassa, Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Brasiliassa sekä esitetty televisiossa Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa.[2]

Bettisonilta ovat tilanneet teoksia musikFabrik, Los Angelesin filharmonikkojen New Music Group, Tanglewood Music Center, Talea Ensemble, Slagwerk Den Haag, So Percussion ja New Yorkin filharmonikot (soolotyö vuoden 2014 biennaaliin). Hän on saanut töistään useita palkintoja, kuten ensimmäisen BBC:n vuoden nuoren säveltäjän palkinnon vuonna 1993. Bettisonin musiikin ensimmäinen täysimittainen albumi julkaistiin vuonna 2010. Sillä tulkitaan hänen teoksensa O Death Ensemble Klangin esittämänä.[2]

Teoksia muokkaa

  • O Death (2005–2007) kahdelle saksofonille, pasuunalle, lyömäsoittimille, pianolle ja sähkökitaralle
  • B+E (with aggravated assault) (2006) bassoklarinetille, lyömäsoittimille, pianolle, sähkökitaralle, viululle ja sellolle
  • Gauze Vespers (2007) klarinetille, lyömäsoittimille, pianolle, viululle ja sellolle
  • Livre des Sauvages (2012) suurelle kokoonpanolle
  • Remaking a Forest (2019) orkesterille[3]

Lähteet muokkaa