Ora Patoharju
Ora Patoharju (7. elokuuta 1927 Helsinki – 18. maaliskuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen kemisti, ympäristönsuojelija ja sukelluksen harrastaja.[1]
Patoharju oli koulutukseltaan diplomi-insinööri. Vuonna 1971 hänestä tuli Helsingin kaupungin ensimmäinen ympäristönsuojelija, ja hänen aikanaan tehtäväkenttä laajeni niin että nykyisin työntekijöitä on noin 40.[1]
Patoharju sai vuonna 1950 häälahjakseen sveitsiläisen sukellusnaamarin ja sitä mallina käyttäen hän ja hänen puolisonsa alkoivat valmistaa kotimaisia naamareita ja sittemmin myös räpylöitä. Markkinoinnista huolehti urheiluliike; näin he rahoittivat opintojaan. Myöhemmin Patoharju kehitti myös kapillaari-ilmiöön perustuvan kotimaisen syvyysmittarin.[1]
Hän teki alkuaikoina tiivistä yhteistyötä ensimmäisen urheilusukellusalan liikkeen Optomec Oy:n perustajan majuri evp. Bror Hjeltin kanssa.[2]
Patoharju kasvatti nuorisoa sukelluksen pariin, toimitti alan käsikirjoja ja kemistinä oli asiantuntijana, kun fregatti St. Nikolain tykkejä pelastettiin. Hänestä kehittyi vedenalaisten esineiden konservoinnin asiantuntija.[1]
Patoharju oli myös sukeltajien perinnejärjestön Sukeltaja-Kilta ry:n perustajajäsen ja oltermanni.[1]
Teokset muokkaa
- Urheilusukelluksen aakkoset; toim.: Ora Patoharju. Suomen urheilusukeltajain liitto, 1965; 2., täyd. p. 1969.
- Urheilusukelluksen ensi askeleet Suomessa; Ora Patoharju. Verkkojulkaisu, Urheilusukeltajat ry, 2.1.2008.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Ilpo V. Salmi, Katseli maailmaa sukellusmaskin läpi. Helsingin Sanomat 10.5.2012 s. C 10 (Artikkelin verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive))
- ↑ Sukeltajan tie, s. 222