Opiskelijalaulu

Opiskelijalaulu on ylioppilaspiirien illanistujaisissa laulettava laulu, joka kertoo opiskelusta, yliopisto-opiskelijaelämästä tai muutoin sopii tilanteeseen. Monilla opiskelijajärjestöillä on yleensä virallinen laulukirja, jossa ovat yhteisön tärkeimmät laulut, mutta myös kirjoihin merkitsemättömiä lauluja lauletaan.

Isänmaalliset laulut

Isänmaalliset laulut ovat edelleenkin tärkeä osa ylioppilaslauluperinnettä. Isänmaallisiin lauluihin kuuluvat myös sotilaalliset laulut ja maakuntalaulut. Sotilaallisten laulujen historiallinen asema opiskelijoiden laulukirjoissa johtuu siitä, että ylioppilaista suuri osa on asevelvollisuutensa käyneitä miehiä.

Juomalauluja

Juomalaulut kuuluvat osana opiskelijalauluihin. Juomalaulut voidaan jakaa nautittavien juomien mukaan. Snapsilauluja lauletaan usein paljon, sillä ne ovat lyhyitä ja reippaita, usein laajalti tunnettuja ja helppoja oppia. Viini- ja olutlaulut ovat pidempiä, koska nautittavaa juomaakin on enemmän. Joskus myös laulunaihe on yksinkertaisesti vesi: Aqua vera – lauletaanpas vedestä.

Juomalauluihin liittyvät myös juomaleikit, joissa laulun aikana voidaan liikkua, kuten nousta tuolille tai taputtaa käsiä tahdin mukaan.

Käännöslaulut

Käännöslaulut ovat suosittuja kappaleita, joihin on sanoitettu uudet sanat. Joskus tapana on myös ex tempore keksiä uusia sanoja lauluihin ilman ennakkosuunnittelua. Perinteinen esimerkki käännöslaulusta on teekkarien suosima Lauletaanpas vedestä, joka lauletaan saksalaisen kansanlaulun Alle Vögel sind schon da sävelellä.

Teekkarilaulut

Teekkarilaulut juontavat juurensa tekniikan ylioppilaiden keskuuteen. Teekkarilauluista kuvastuu hyvä yhteishenki ja aktiivinen laulukulttuuri. Teekkarilauluja voivat olla teekkarien itsensä sepittämät sävellykset ja sanoitukset, juomalaulukilpailujen aikaansaannokset ja muut elämään jääneet käännökset jostain tunnetuista kappaleista. Tuttujen laulujen uudelleen sanoittaminen on aina kuulunut teekkarilaulujen syntyhistoriaan.

”Ikuisen teekkarin laulu” on yksi vanhimpia teekkarilauluja, joka on vieläkin suosittu. Kappaleen melodia on karjalaisesta kansanlaulusta ”Kun minä kotoani läksin.” Teekkarisanat on riimitelty joskus 1920-luvulla. Teekkariylioppilaskunnat ovat puolestaan antaneet virallisen aseman Teekkarihymnille, jonka sanat ovat väännös 1910-luvulla suositusta kupletista.

Tutustumislaulut

Tutustumislauluja ovat yksinkertaiset kappaleet sekä sanoiltaan, että säveleltään, joihin kaikki voivat osallistua. Laulujen tavoitteena on tutustuttaa kaikki toisiinsa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat "Ken on syntynyt tammikuussa" muunnelmineen ja 1990-luvun lopulla syntynyt Homonaama-laulu.

Ylioppilaslaulut

Ylioppilaslaulut ovat arvokkaasti esitettäviä lauluja. Ylioppilaslaulut keskiajalta viime vuosikymmeniin käsittelevät opiskelua ja ylistävät yliopistoa, mutta myös nuoruutta ja opiskelijaelämää käsitellään. Ylioppilaslauluja esitetään myös ruotsiksi, saksaksi ja viroksi. Ehdottomasti juhlallisin ylioppilaslaulu on latinankielinen Gaudeamus igitur (Riemuitkaamme, vielä on suonissamme tulta), joka on saanut puolivirallisen aseman yliopistoyhteisön juhlalauluna.

Kirjallisuutta

• Nurminen, Erkki & Sarpaneva, Ontrei (toim.): Ylioppilaan laulukirja. Turku: Turun yliopiston ylioppilaskunta, 1999. ISBN 951-96351-1-4.

Aiheesta muualla

• Arvinen, M. Kuinka teekkarilaulu määritellään? Polyteekkari. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tarhapöllö – teekkarilaulun alkulähteillä. Tekniikan akateemisten liitto TEK ry, Helsinki 2005