Opettajaneuvosto
Opettajaneuvosto oli aiemmin Suomessa toimielin, joka edusti oppikoulujen ja kansanopetuslaitosten opettajia valtionhallinnossa.
Säännökset opettajaneuvostosta muokkaa
Opettajaneuvostosta vuonna 1924 annetussa asetuksessa[L 1] säädettiin, että oppikoulujen ja kansanopetuslaitosten opettajia edusti heidän valitsemansa opettajaneuvosto, joka kokoontui joka toinen vuosi Helsinkiin enintään viiden päivän ajaksi kouluhallituksen kutsusta ja sen määräämänä päivänä. Mikäli kouluhallitus hankki opetusministeriön suostumuksen, kouluhallitus saattoi kutsua opettajaneuvoston tai jonkin sen osaston koolle myös muina aikoina.[1]
Opettajaneuvoston edustajat valittiin neljäksi vuodeksi kerrallaan.[1]
Opettajaneuvoston kokoonpano muokkaa
Opettajaneuvostossa oli kolme osastoa, joista suomenkielisten oppikoulujen opettajien valitsemat edustajat muodostivat yhden osaston, suomenkielisten kansanopetuslaitosten opettajien edustajat toisen osaston, ja ruotsinkielisten oppikoulujen ja kansanopetuslaitosten opettajien edustajat muodostivat kolmannen osaston. Osastot saattoivat toimia myös jaostoittain.[1]
Opettajaneuvoston osastot kokoontuivat erikseen, mutta kaksi tai kolme osastoa saattoivat pitää myös yhteisiä kokouksia. Osastojen puheenjohtajina toimivat kouluhallituksen määräämät kouluneuvokset. Osastot järjestivät työnsä itse. Kouluhallituksen ylijohtajilla ja jäsenillä oli kokouksissa puhevalta mutta ei äänivaltaa.[1]
Opettajaneuvoston tehtävät muokkaa
Opettajaneuvosto ja sen osastot antoivat lausuntoja niistä asioista, joista kouluhallitus pyysi. Sen lisäksi opettajaneuvostolla, sen osastolla tai jaostolla oli oikeus tehdä valtioneuvostolle ja kouluhallitukselle esityksiä kysymyksistä, jotka koskivat opetus- ja kasvatustoimea tai hallitukselle esityksiä kysymyksistä, jotka koskivat opettajien taloudellista tai oikeudellista asemaa. Tarpeen vaatiessa kouluhallitus sai, hankittuaan siihen opetusministeriön suostumuksen, kutsua kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen opettajien edustajia neuvottelemaan mainituista kysymyksistä.[1]
Opettajaneuvoston valinta muokkaa
Suomenkielisten oppikoulujen opettajien edustajanvaaleihin olivat oikeutettuja ottamaan osaa valtion suomenkielisten oppikoulujen opettajat, joilla oli valta- tai virkavahvistuskirja virkaansa sekä heihin verrattavat opettajat ja myös yksityisoppikoulujen vakinaiset, muodollisesti pätevät opettajat.[1]
Suomenkielisten kansanopetuslaitosten opettajien edustajanvaaleihin olivat oikeutettuja ottamaan osaa suomenkielisten kansakouluseminaarien opettajat, joilla oli valta- tai virkavahvistuskirja virkaansa taikka jotka suorittivat koepalvelusta, virkakelpoiset ja virantoimituksessa olevat kansakoulunopettajat sekä kansanopistojen ja työväenopistojen vakinaiset opettajat.[1]
Opettajaneuvoston ruotsinkielisen osaston vaaleihin olivat oikeutettuja ottamaan osaa ruotsinkielisten opetuslaitosten opettajat.[1]
Lähteet muokkaa
Lakiviitteet muokkaa
- ↑ Asetus opettajaneuvostosta (10.3.1924).