Operaatio Gideon
Operaatio Gideon oli nimitys epäonnistuneelle vallankaappausyritykselle Venezuelassa 3. toukokuuta 2020. Vallankaappausyritys tähtäsi presidentti Nicolás Maduron syöksemiseen vallasta Juan Guaidón hyväksi. Toteuttamisen taustalla oli venezuelalaisia, jotka toimivat Kolumbiassa sijainneelta koulutusleiriltä käsin, sekä amerikkalaisen Silvercorp USA -nimisen turvallisuusyrityksen perustanut Jordan Goudreau.
| Operaatio Gideon | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
Venezuelan opposition tahot |
|||||||
| Komentajat | |||||||
| Tappiot | |||||||
|
8 kaatunutta |
? | ||||||
Operaatio epäonnistui lopulta surkeasti. Kolumbiasta Venezuelaan pyrkineet kaksi venettä joutuivat operaatiosta ilmeisesti etukäteen tienneiden Venezuelan turvallisuusjoukkojen yllättämiksi. Kahdeksan kuoli ja kolmetoista jäi vangiksi. Vankien joukossa oli kaksi amerikkalaista.
Epäonnistumisen jälkeen eri tahot kiistivät osallisuutensa operaatioon, jonka Goudreaun väitettiin toteuttaneen yksin. Goudreau sanoi puolestaan hänellä olleen useiden miljoonien dollarien arvoinen sopimus Guaidón edustajien kanssa operaation toteuttamisesta.
Tausta muokkaa
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro voitti toukokuussa 2018 järjestetyt Venezuelan presidentinvaalit. Osa opposition johtajista oli pyytänyt kansalaisia boikotoimaan epärehellisinä pidettyjä vaaleja, joissa äänesti lopulta 46 % äänioikeutetuista. Maduro vannoi virkavalansa 10. tammikuuta 2019. 23. tammikuuta aikaisemmin melko tuntematon kansalliskokouksen puheenjohtaja Juan Guaidó julistautui maan väliaikaiseksi presidentiksi vedoten maan perustuslakiin ja presidentinvaalien laittomuuteen. Monet ulkomaat tunnustivat Guaidón presidentiksi, mutta Maduro ei astunut syrjään.[1]
Kun Guaidón kannattajien ei ollut onnistunut syrjäyttää presidenttiä, alettiin harkita sotilaskeinoja. Kesäkuussa tarkoitusta varten avattiin koulutusleiri Kolumbian Maicaossa. Leiriä johti kenraali Cliver Alcalá. Alcalá tapasi heinäkuussa yhdysvaltalaisen Jordan Goudreaun. Goudreau oli Yhdysvaltojen asevoimien veteraani ja hän oli vuonna 2018 perustanut Silvercorp USA -nimisen turvallisuusyrityksen. Hän oli tutustunut Venezuelan tilanteeseen työskenneltyään Guaidón kannattajien järjestämässä, Venezuelan hallituksen painostamiseen tähdätyssä "hyväntekeväisyyskonsertissa" Kolumbiassa helmikuussa 2019. Alcalá ja Goudreau keskustelivat suunnitelmasta vangita useita korkea-arvoisia venezuelalaisia, jotka toimitettaisiin sitten Yhdysvaltoihin samalla, kun Guaidó nostettaisiin presidentiksi. Goudreau tapasi sittemmin myös suoraan Guaidón edustajia Miamissa käydyissä keskusteluissa.[2]
Goudreau alkoi kerätä hankkeelle taloudellista tukea. Hänen mukaansa mukana oli lopulta useita liike-elämän tahoja, jotka olettivat hyötyvänsä taloudellisesti Guaidón johtamasta Venezuelasta. Goudreaun mukaan Guaidón presidenttiyttä ajaneen komission kanssa saatiin 16. lokakuuta aikaan sopimus, jonka mukaan Goudreau sai etukäteen 1,5 miljoonaa dollaria ja myöhemmin hänen oli tarkoitus saada vielä 200 miljoonaa dollaria. Guaidón neuvonantaja J. J. Rendónin mukaan sopimus ajautui kuitenkin karille 8. marraskuuta mennessä. Goudreaulle maksettiin kuitenkin joka tapauksessa 50 000 dollaria.[2]
Goudreau ja Kolumbian koulutusleirin vaikuttajat eivät tästä huolimatta luopuneet suunnitelmasta. Goudreau palkkasi mukaansa kaksi entistä erikoisjoukkojen sotilasta, Luke Denmanin ja Airan Berryn. Amerikkalaiset matkasivat Kolumbiaan, jossa ongelmana oli edelleen taloudellisen tuen löytäminen operaation toteuttamiseksi. Maaliskuussa 2020 tuli uusia esteitä. Kolumbian viranomaiset olivat 23. maaliskuuta takavarikoineet erän sotilastarvikkeita, kuten rynnäkkökiväärejä. 26. maaliskuuta Yhdysvaltain oikeusministeriö tuomitsi puolestaan Cliver Alcalán huumeterrorismista. Cliver Alcalá antautui viranomaisille ja hänen sijaisekseen nousi Venezuelan kansalliskaartin entinen kapteeni Antonio Sequea. 28. maaliskuuta leirin olemassaolo ja amerikkalaisten toiminta paljastettiin Venezuelan televisiossa.[2] Associated Press julkaisi puolestaan kattavan artikkelin Goudreausta 1. toukokuuta, eli vain pari päivää ennen operaation toteuttamista.[3] Goudreau itse oli matkustanut Kolumbiasta takaisin Yhdysvaltoihin, jonne hän jäi jumiin koronaviruspandemian takia.[2]
Operaatio muokkaa
1. toukokuuta noin kello 18.00 11 henkilöä kuljettanut vene lähti Kolumbiasta kohti Venezuelaa. Seuraava 47 henkilöä kuljettanut vene lähti matkaan kymmenen minuuttia myöhemmin. Tarkoitus oli maihin noustua viettää ensin jonkin aikaa eri turvataloissa, soluttautua pääkaupunki Caracasiin ja lopulta iskeä presidentinpalatsille, SEBIN:n eli tiedustelupalvelun tukikohtaan ja sotilasvankiloihin vankien vapauttamiseksi. Maduro ja hänen lähipiirinsä oli tarkoitus saada vangiksi. Venezuelan turvallisuusjoukot tiesivät tiedustelutietojen ansiosta operaatiosta jo etukäteen.[2]
Ensimmäisen veneen mukana oli vain kahdeksan kivääriä ja seuraavassa kaksi. Toinen vene jäi pahasti jälkeen yhden sen moottoreista rikkouduttua. Venezuelan turvallisuusjoukot osasivat odottaa ensimmäistä venettä sen saapuessa Macuton rannikolle Venezuelassa varhain 3. toukokuuta. Kaikki veneen kahdeksan matkustajaa saivat surmansa yhteenotossa venezuelalaisten kanssa. Useiden kilometrien päässä toisen veneen polttoaine oli tällä välin loppumassa. Suurin osa veneen matkustajista päätettiin laskea pois, jotta nämä voisivat paeta. Osa, kuten operaation komentaja Antonio Sequea, sekä mukana olleet amerikkalaiset Luke Denman ja Airan Berry, jäivät veneelle. Veneelle jäänyt joukko pidätettiin vain hieman myöhemmin.[2] Yhteensä kolmetoista henkilöä jäi vangiksi.[3]
Seuraukset muokkaa
Operaatio oli epäonnistunut surkeasti. Sitä verrattiin esimerkiksi epäonnistuneeseen Sikojenlahden maihinnousuun Kuubassa. Suunnitelman toteutuksessa katsottiin olleen mittavia ongelmia.[2]
Goudreau antoi jonkin aikaa operaation epäonnistumisen jälkeen Yhdysvalloista käsin toimivalle televisioasema Factores de Poderille haastattelun, jossa hän paljasti yksityiskohtia Guaidón kanssa tehdystä sopimuksesta ja väitti sopimuksen olevan edelleen voimassa.[2] Juan Guaidó kiisti ensin yhteytensä Goudreauhun. Hänen neuvonantajansa J. J. Rendón tunnusti kuitenkin myöhemmin Goudreaun kanssa tehdyn sopimuksen, mutta mainitsi sen jääneen lyhytikäiseksi. Hän lisäsi myös, ettei tiennyt minkä takia Goudreau toteutti suunnitelman yksinään. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kiisti puolestaan Yhdysvaltojen sekaantuneen operaatioon.[3]
Venezuelan oppositio syytti nopeasti operaatiota lavastetuksi hyökkäykseksi.[2] Maduron hallinto syytti operaatiosta Yhdysvaltoja. Otettuja vankeja esitettiin kansallisessa televisiossa, jossa näytettiin myös vangiksi otetun Luke Denmanin haastattelu.[3]
Operaation epäonnistumisesta ja etenkin Venezuelan saamasta ennakkotiedosta on syytetty useita eri tahoja. Ilmiantajaksi on väitetty esimerkiksi hieman ennen operaation toteuttamista pidätettyä Cliver Alcaláa, tai toisaalta myös konfliktia Venezuelan kanssa pelänneitä kolumbialaisia viranomaisia.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jeff Wallenfeldt: Nicolás Maduro Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Linda Pressly: 'Bay of Piglets': A 'bizarre' plot to capture a president BBC News. BBC. Viitattu 15.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Julie Turkewitz ja Frances Robles: An Incursion Into Venezuela, Straight Out of Hollywood The New York Times. Viitattu 15.9.2020. (englanniksi)