Onni Murto

Onni Urho Hyyryläinen myöh. Murto (käytti Saksassa peitenimeä Juho Salo), (27. kesäkuuta 1895 Viipuri –) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Hän osallistui myöhemmin talvisodassa Viipurin puolustukseen.[1][2]

Perhe ja koulutusMuokkaa

Hyyryläisen vanhemmat olivat konttoristi Ronald Hyyryläinen ja Ellen Maria Forss. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Elviira Sofia Holopaisen kanssa. Hän kävi kuusi luokkaa Viipurin suomalaista reaalilyseota.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Hyyryläinen työskenteli maatalousharjoittelijana ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 19. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hyyryläinen jäi Saksaan pataljoonan lähdettyä takaisin Suomeen helmikuussa vuonna 1918.[1][2]

Paluu SuomeenMuokkaa

Hyyryläinen palasi takaisin Suomeen 19. maaliskuuta 1919, mutta ei osallistunut itse sisällissotaan taistelevissa joukoissa. Hän toimi myöhemmin liikemiehenä vuosina 1919 – 1924, jona aikana hän vaihtoi sukunimensä vuonna 1920 Murroksi. Murto työskenteli pienviljelijänä Raivolassa vuosina 1924 – 1934 ja oli sen jälkeen talonmiehenä Viipurissa.[1][2]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Murto osallistui talvisotaan joukkueen varajohtaja Viipurin Vartiopataljoonassa ja osallistui taisteluihin Länsi-kannaksella ja Viipurinlahdella. Välirauhan aikana hän jatkoi aluksi samassa tehtävässä, josta hänet myöhemmin siirrettiin Elintarvikevarikko l:een. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin kiväärijoukkueenjohtajaksi Jalkaväenkoulutuskeskus 1:een, josta hänet siirrettiin vuonna 1942 tarkastuspiirin päällikön apulaiseksi Sotavankileiri 6:een. Vuonna 1942 hänet siirrettiin Itä - Karjalan Sotilashallinnon esikuntaan palkanmaksajaksi, missä tehtävässä hän toimi sodan loppuun saakka. Sotien jälkeen Murto keskittyi harrastukseensa kirjallisuuden kääntämiseen.[2]

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975