Ompelu on yleisimmin kahden tekstiilikappaleen kiinnittämistä toisiinsa langalla neulan avulla, joko ompelukoneella tai käsin. Ommeltavat kappaleet voivat olla myös turkista tai nahkaa. Ompelemista on harrastettu kaikissa kulttuureissa kivikaudelta asti: ompelemisesta on jäänteitä jo ajalta ennen kankaankudonnan keksimistä. Vanhimmat tunnetut ompeluneulat on löydetty Etelä-Ranskasta ja ne ovat peräsiin paleoliittiselta ajalta noin 25 000 vuotta sitten.[1]

William-Adolphe Bouguereaun maalaus Ompelu vuodelta 1898.

Kankaita ei ommella aivan reunasta, vaan ompeleen ja kankaan reunan väliin jätetään saumanvara. Saumanvara huolitellaan, ettei se purkautuisi.[2] Kankaan avoimeksi jäävään reunaan, esimerkiksi hameen helmaan tai verhon reunaan, ommellaan kaksin- tai kolminkertainen taite eli päärme estämään kankaan purkautuminen. [3]

Ompelun jälki on pistoista muodostuva tikki. Ompeleita tehdään myös koristeeksi, jolloin puhutaan tikkauksesta tai kirjonnasta, esimerkiksi ristipistot tai kanavatyö.[4]

Ompelutarvikkeita säilytetään ompelulaatikossa.

Ompelija muokkaa

Suomessa ompelijan ammattikoulutus on nimeltään tekstiili- ja muotialan perustutkinto, jonka erikoistumisaloja ovat muun muassa ompelija, mittatilausompelija, vaatturi tai sisustustekstiilien valmistaja.[5]

Lähteet muokkaa

  1. Dennis O'Neil: Early Modern Human Culture Evolution of Mordern Humans. Behavioral Sciences Department, Palomar College, San Marcos, California. Arkistoitu 4.7.2013. Viitattu 27.6.2013.
  2. Sinikka Hovi: Sauman ompelu Kaspaikka. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 27.6.2013.
  3. Sinikka Hovi: Päärme Kaspaikka. Arkistoitu 31.10.2012. Viitattu 27.6.2013.
  4. Katesauma Käspaikka. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 27.6.2013.
  5. Ammattina ompelija - Mitä taitoja tarvitsen? www.omapaja.fi. Viitattu 7.2.2024.

Aiheesta muualla muokkaa