Olli Veijola

Olli Veijola (24. helmikuuta 1906 Ii – 27. helmikuuta 1957) oli Suomen suunnistusurheilun uranuurtaja ja pesäpalloilija.

Veijola tutustui suunnistukseen 1930 ja järjesti Keravalla ensimmäiset, silloin tiedustelujuoksun nimellä kulkeneet suunnistuskilpailut. Vuonna 1935 Suomen Urheiluliittoon perustettiin Suunnistamisvaliokunta, jonka puheenjohtajaksi Veijola valittiin. Vuonna 1945 perustettiin Suomen Suunnistamisliitto, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Veijola itseoikeutetusti valittiin. Tässä toimessa hän oli vain vuoden, mutta jatkoi työvaliokunnassa aina vuoteen 1951 saakka.

Ennen suunnistusuransa alkua Veijola pelasi pesäpalloa, ollen mukana muun muassa Itä–Länsi-otteluissa seitsemän kertaa 1932–1938.

Veijola kuului 1945 SVUL:n liittohallitukseen, hoiti SAUL:n puheenjohtajan tehtäviä muutaman vuoden, oli PPL:n liittotoimikunnassa kymmenisen vuotta ja Suomi-Ruotsi-maaottelumarssin marssipäällikkönä 1941.

Veijola oli koulutukseltaan filsofian kandidaatti (1931) ja sotilasarvoltaan kapteeni (1940). Hän työskenteli opettajana Keravan yhteiskoulussa ja vuosina 1939–1951 huoltopäällikkönä Suomen Gummitehtaan Savion tehtaalla. Hän oli Keravan suojeluskunnan päällikkö 1939–1944.

Veijola on kirjoittanut kirjan Suunnistamisen alkeet vuonna 1941.

Saavutukset

Suunnistus

• Suomen mestaruus viestissä 1940 ja 1943
• henkilökohtaisessa kilpailussa hopeaa 1937 ja pronssia 1936
• M43 sarjassa hopeaa 1951 ja pronssia 1949 ja 1950
• Joukkuehopeaa 1937, 1942, 1944 ja M35 -sarjassa 1946
• Reserviläisten urheiluliiton mestaruus 1937, 1938 ja 1940

Pesäpallo

• 5 SM-kultaa: 1925, 1929, 1930, 1931, 1932
• 3 SM-hopeaa: 1927, 1933, 1937
• 2 SM-pronssia: 1934, 1935
• 7 Itä-Länsi-ottelua: 1932-1938

Ansiomerkit

• Suomen Urheilun hopeinen ansioristi 1954
• SSL:n hopeinen ansioristi nro 1
• Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki
• SVUL:n hopeinen ansiomerkki
• SAUL:n ja RUL:n ansiomerkit.

Lähteet

• Urheilumme Kasvot, osa 2 - Suunnistus, sivu 326