Wikipedia

Oklahoma Cityn pommi-isku

pommi-isku Yhdysvalloissa 1995

Oklahoma Cityn pommi-iskuksi kutsutaan Yhdysvaltojen liittovaltion Alfred P. Murrah Federal Buildingiin Oklahoma Cityssä 19. huhtikuuta 1995 tehtyä pommi-iskua. Räjähdyksen seurauksena kuoli 168 ja loukkaantui yli 800 henkilöä. Lisäksi rakennus koki osittaisen sortuman ja tulipalon.

Oklahoma Cityn pommi-isku
Alfred P. Murrah Federal Building kärsi suurta tuhoa pommi-iskussa. Se purettiin räjäyttämällä hieman yli kuukausi iskun jälkeen.
Alfred P. Murrah Federal Building kärsi suurta tuhoa pommi-iskussa. Se purettiin räjäyttämällä hieman yli kuukausi iskun jälkeen.
Paikka Oklahoma City, Yhdysvallat
Kohde Valtion virasto
Ajankohta 19. huhtikuuta 1995
9.02– (UTC−5)
Iskutyyppi autopommi
Kuolleita 168
Haavoittuneita yli 800
Epäilty/epäillyt Timothy McVeigh ja Terry Nichols

Virallisen tutkimusraportin mukaan tuhon aiheutti rakennuksen eteen pysäköidyssä Ryder-kuorma-autossa räjähtänyt noin 2 300 kg ammoniumnitraattipommi. Liittovaltion poliisin FBI:n mukaan syylliset olivat Timothy McVeigh ja Terry Nichols, joista McVeighillä oli kytkentöjä militanttiin äärioikeistoon. McVeigh tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Nichols tuomittiin eliniäksi vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.

Iskun suunnittelu

muokkaa

McVeigh, Nichols ja Michael Fortier tapasivat toisensa maavoimissa[1] Fort Benningissä. Miehiä yhdisti kiinnostus aseisiin ja liittovaltiota kohtaan tunnettu viha.[2] McVeigh oli erityisen raivostunut liittovaltion agenttien toiminnasta Wacon piirityksessä, jossa kuoli kulttijohtaja David Koreshin lisäksi 82 ihmistä.[3] Hän päätti tehdä pommi-iskun liittovaltion virastoon kostona Wacon tragediasta[4] ja valitsi nimenomaan Alfred P. Murrah Federal Buildingin, koska uskoi että juuri sieltä annettiin käsky käyttää voimaa Wacossa[5].

Rakennuksessa sijaitsivat liittovaltion alkoholin, tupakan, tuliaseiden ja räjähteiden virasto (ATF), huumepoliisi DEA, salainen palvelu, sosiaaliturvahallinnon toimisto, useiden ministeriöiden toimipisteet sekä maavoimien ja merijalkaväen rekrytointitoimistot[6].

McVeigh käytti Nicholsin kanssa useita kuukausia voimakkaan pommin rakentamiseen. Hän osti väärällä nimellä suuria määriä ammoniumnitraattia ja muita materiaaleja.[5]

Räjähdys

muokkaa
 
McVeighin reitti räjäytyspaikalle punaisella ja jalan kulkema matka pakoautolle sinisellä.
 
Ilmakuva tuhoutuneesta rakennuksesta.

19. huhtikuuta 1995 kello 9.02 tapahtunut räjähdys tuhosi Alfred P. Murrah Federal Building -rakennuksen Oklahoma Cityssä. Pommi oli kuljetettu paikalle vuokratulla Ryder -kuorma-autolla. Se tuhosi pohjoisen julkisivun kokonaan ja jokainen kerros kärsi pahoja vaurioita. Rakennuksessa oli räjähdyshetkellä noin 600 työntekijää ja 250 vierailijaa.[6]

Yhteensä räjähdyksessä kuoli 168 henkilöä. Menehtyneistä 19 oli lapsia, joista 15 oli hoidossa virastotalon päiväkodissa.[7]

Reaktiot

muokkaa

Kuvernööri Frank Keating julisti hätätilan kello 9.45 ja määräsi kaupungin alueelta kaikki osavaltion työntekijät, joita ei tarvittu pelastustöissä, jäämään pois töistä turvallisuuden vuoksi. Presidentti Bill Clinton antoi kello 16.00 määräyksen liittovaltion tuesta ihmishenkien pelastamiseksi ja lisävahinkojen välttämiseksi.[6]

Pelastustyöt

muokkaa

Viimeinen henkiin jäänyt pelastettiin rauniosta kello 22.05. Oklahoma Cityn palokunta lopetti kadonneiden etsinnän 5. toukokuuta, jolloin raunioissa arveltiin olevan vielä kolme ruumista, mutta turvallisuussyistä etsintää ei voitu jatkaa. Rakennus purettiin räjäyttämällä 23. toukokuuta, jolloin löydettiin viimeisetkin ruumiit.[6]

Avustukset uhreille

muokkaa

Kongressi ei myöntänyt taloudellista tukea, mutta kaupunki sai lahjoituksina yli 40 miljoonaa dollaria uhrien auttamiseen. Lahjoitusvaroista oli vuonna 2005 jäljellä noin 18 miljoonaa, millä kustannettiin college-koulutus jokaiselle toisen tai molemmat vanhemmat menettäneelle lapselle.[8]

Rikostutkinta

muokkaa
 
Vasemmalla FBI:n käyttämä piirros McVeighista, oikealla pidätysvalokuva.

Tutkintaa johti kokenut FBI:n tutkija Weldon L. Kennedy[9]. FBI pääsi jäljille, kun he löysivät pommirekan akselin, joka oli säilynyt räjähdyksessä. Akselin tiedoista saatiin selville, että rekan oli vuokrannut Robert Kling, joka pian paljastui McVeighin käyttämäksi salanimeksi.[10] Autovuokraamon myyjä pian kuvailikin poliisille Terry Nicholsin ja Timothy McVeighin tuntomerkit. Nichols pidätettiin pian ja samoin myös McVeigh, joka oli tuolloin jo muutenkin pidätettynä muista rikoksista.

Epäiltyjen pidätykset

muokkaa

Iskun suunnitellut ja toteuttanut McVeigh pysäytettiin vain 90 minuuttia räjähdyksen jälkeen Oklahoma Cityn ulkopuolella, koska pakoautossa ei ollut ollenkaan rekisterikilpiä. Pysäyttämisen ohessa McVeighilta löydettiin ladattu laiton pistooli, joten hänet pidätettiin epäiltynä autovarkaudesta ja laittoman aseen hallussapidosta. Hieman ennen takuuoikeudenkäynnin alkamista FBI pidätti hänet iskusta syytettynä.[10][11]

Oikeudenkäynnit

muokkaa

Oikeudenkäynti siirrettiin Oklahoma Citystä liittovaltion tuomioistuimeen Denveriin, jotta McVeighille voitiin taata puolueeton oikeudenkäynti. Todistusaineisto oli mittavaa.[12] Häntä edusti kuuden asianajajan tiimi, jota johti Stephen Jones[13].

McVeigh tuomittiin kuolemaan 14. elokuuta 1996, mutta oikeusministeri John Ashcroft lykkäsi teloitusta, koska FBI ei ollut luovuttanut kaikkia todisteita puolustusasianajajille[14]. McVeigh pyysi joulukuussa 2000 liittovaltion tuomaria Richard Matschia hylkäämään hänen tuomiostaan tehdyt valitukset ja määräämään teloituspäivän, mihin tämä suostui.[11][15] McVeigh pyysi kapellimestari David Woodardia johtamaan prequiem-kuolinmessun teloituksensa aattona Terre Hautessa 11. kesäkuuta 2001. Woodard myönsi McVeigh’n syyllistyneen "kauheaan tekoon", mutta myöntyi sävellyksensä Ave Atque Valen koodan ensiesitykseen paikallisen vaskikuoron kanssa St. Margaret Mary -kirkossa lähellä USP Terre Hautea. Esityksen yleisöön kuuluivat seuraavan aamun tapahtuman todistajat.[16] Arkkipiispa Daniel M. Buechlein ja myöhemmin kardinaali Roger Mahony vetosivat paavi Johannes Paavali II:een, jotta tämä siunaisi Woodardin musiikillisen teoksen.[17][18][19](s. 34–41)

Nichols todettiin 1997 syylliseksi kahdeksan liittovaltion agentin surmaan. 26. toukokuuta 2004 hänet todettiin erillisessä osavaltion oikeudenkäynnissä syylliseksi muiden 161 iskussa menehtyneen murhaan.[20] FBI löysi kotietsinnässä räjähdysaineita hänen vanhasta kodistaan[21].

Michael Fortier tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen ja 75 000 dollarin sakkoihin. Tuomioon vaikutti alentavasti Fortierin tekemä yhteistyö syyttäjien kanssa.[22] Hänet vapautettiin hyvän käytöksen perusteella puolitoista vuotta etuajassa tammikuussa 2006[23].

Salaliittoteorioita

muokkaa

Useimmat salaliittoteoriat lähtivät liikkeelle mielikuvista, joiden mukaan hallinto on alistava ja pahantahtoinen uhka vapaudelle. Erään teorian mukaan pommi-iskulla olisi ollut Bill Clintonin hyväksyntä, koska entinen Salaisen palvelun agentti "tiesi liikaa" Clintonista. Toisaalta epäiltiin Yhdistyneiden kansakuntien sekaantuneen asiaan.[24]

Rakennuksessa olisi joidenkin mukaan räjähtänyt kaksi pommia, koska seismografilla havaittiin kaksi järistystä. Toisen aiheutti todennäköisesti itse rakennuksen sortuminen.[24]

Lähteet

muokkaa
  • Crothers, Lane: Rage on the Right: The American Militia Movement from Ruby Ridge to Homeland Security. Rowman & Littlefield, 2003. ISBN 0742525473 Google books (viitattu 22.6.2013). (englanniksi)
  • McCann, Joseph T.: Terrorism on American Soil: A Concise History of Plots and Perpetrators from the Famous to the Forgotten. Sentient Publications, 2006. ISBN 1591810493 Google books (viitattu 17.6.2013). (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Crothers 2003, s. 125
  2. ↑ Joe Swickard: The Life Of Terry Nichols The Seattle Times. 11.5.1995. Arkistoitu 26.11.2018. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  3. ↑ Baker, Al; Dave Eisenstadt, Paul Schwartzman, and Karen Ball: Revenge for Waco Strike Former Soldier is Charged in Okla. Bombing New York Daily News. 22.4.1995. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  4. ↑ McVeigh's Apr. 26 Letter to Fox News 26.4.2001. Fox News. Arkistoitu 24.5.2013. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  5. ↑ a b McCann, 2006, s. 214
  6. ↑ a b c d After Action Report Alfred P. Murrah Federal Building Bombing 19 April 1995 in Oklahoma City, Oklahoma (PDF) The Oklahoma Department of Civil Emergency Management. Arkistoitu 21.1.2014. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  7. ↑ Romano, Lois: Prosecutors Seek Death For Nichols Washington Post. 30.12.1997. Arkistoitu 28.7.2013. Viitattu 25.6.2013. (englanniksi)
  8. ↑ Witt, Howard: Torment lingers in OK City Chicago Tribune. 17.4.2005. Arkistoitu 12.6.2013. Viitattu 18.6.2013. (englanniksi)
  9. ↑ RONALD J. OSTROW: Chief of Oklahoma Bomb Probe Named Deputy Director at FBI Los Angeles Times. 9.8.1995. Arkistoitu 8.11.2012. Viitattu 21.6.2013. (englanniksi)
  10. ↑ a b Crothers 2003, s. 133
  11. ↑ a b Library Factfiles: The Oklahoma City Bombing The Indianapolis Star. 9.8.2004. Arkistoitu 22.5.2013. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  12. ↑ Crothers 2003, s. 133
  13. ↑ Petition for Writ of Mandamus of Petitioner-Defendant, Timothy James McVeigh and Brief in Support United States Court of Appeals for the Tenth Circuit. 25.3.1997
  14. ↑ Crothers 2003, s. 134
  15. ↑ Truck bomb explodes in Oklahoma City history.com. Viitattu 25.6.2013. (englanniksi)
  16. ↑ Siletti, M. J., Sounding the last mile: Music and capital punishment in the United States since 1976 (Arkistoitu – Internet Archive), väitöskirja J. Mageen johdolla, Illinoisin yliopisto, Urbana–Champaign, 2018, s. 240–241.
  17. ↑ Wall, J. M., "Lessons in Loss", The Christian Century, 4.7.2001.
  18. ↑ Vloed, K. van der, artikkeli Woodardista, Requiem Survey, 5.2.2006.
  19. ↑ Woodard, D., "Musica letitiae comes medicina dolorum", käänt. S. Zeitz, Der Freund, Nr. 7, maaliskuu 2006, s. 34–41.
  20. ↑ Monica Davey: Nichols found guilty of murder San Francisco Chronicle. 27.5.2004. Arkistoitu 6.3.2012. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  21. ↑ FBI: Explosives Found in Nichols' Old Home 2.4.2005. Fox News. Arkistoitu 24.5.2013. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  22. ↑ 12-Year Sentence Given Again to Witness in Oklahoma Bombing New York Times. 9.10.1999. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 21.6.2013. (englanniksi)
  23. ↑ Friday, January 20 21.1.2006. CNN. Viitattu 21.6.2013. (englanniksi)
  24. ↑ a b Crothers 2003, s. 135

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oklahoma_Cityn_pommi-isku&oldid=22800439”