Oikeustieteelliset tutkinnot Pohjoismaissa

Pohjoismaissa on pääpiirteittäin yhtenevä oikeudellinen järjestelmä ja tämän vuoksi myös oikeustieteelliset tutkinnot ovat historiassa olleet samankaltaisia.[1] Viime vuosina muutoksia kuitenkin alkanut tapahtumaan erityisesti Bolognan prosessin johdosta.[2]

Oslon yliopiston tutkintotodistus

Nykyisin Tanskaa lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa on luovuttu oikeustieteen kandidaatin tutkinnosta (ks. Candidate of Law) ja korvattu se maisterilla. Oikeustieteen korkeakoulututkinto, joka pätevöittää säänneltyihin lakimiesammatteihin myönnetään tavanomaisesti Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa 4,5-6 vuoden oikeustieteen opintojen suorittamisen jälkeen.

Pohjoismaissa oikeustieteen korkeakoulututkintoja, jotka pätevöittävät säänneltyihin lakimiesammatteihin voivat myöntää ainoastaan valtioiden hyväksymät korkeakoulut. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto sai oikeuden alkaa kouluttamaan lakimiehiä vuonna 2013.[3] Kilpailu oikeustieteen opiskelupaikoista on kovaa kaikissa Pohjoismaissa. Hakujärjestelmä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Suomessa oikeustieteen valintakokeet ovat olleet niin vaikeita, että edes pääsykoekirjan kirjoittanut ei saanut kokeesta täysiä pisteitä.[4]

Pohjoismainen oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto vastaa lähiten englanniksi käytettävää nimikettä Master of Laws (LL.M.), jota käytetään laajasti Euroopassa.[5] Tutkinto on asteen korkeampi kuin Juris Doctor (JD), jonka lähin vastine on Bachelor of Laws (LL.B.)


Tutkinnot maittainMuokkaa

SuomiMuokkaa

Suomessa oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto Oikeustieteen maisteri (OTM, Oikeust. maist.)[6] (ruotsiksi: Juris magister, JM) myönnetään viiden vuoden (180+120op) oikeustieteen opintojen jälkeen. Oikeustieteen alempi korkeakoulututkinto Suomessa on Oikeusnotaarin tutkinto (ON, Oikeusnot.)[6] (ruotsiksi: Rättsnotarie, RN)[6] Viimeisin muutos tutkintonimikkeisiin tehtiin vuonna 2005 Bolognan prosessin myötä. Jo aiemmin tutkinto oli jaettu kahteen osaan. Vuonna 2005 tehdyssä muutoksessa aiempi Oikeustieteen kandidaatin (OTK, Oikeust. kand.)[6] (ruotsiksi: Juris kandidat, jur. kand., JK)[6] tutkinto korvattiin maisterilla ja aiempi alempi tutkinto Varanotaari (VN, Varanot.)[6] (ruotsiksi: Vicenotarie, VN)[6] korvattiin oikeusnotaarilla.

Oikeus harjoittaa lakimiesammatteja (esim. tuomari, syyttäjä, asianajaja) on ainoastaan oikeustieteen ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneella. Oikeusnotaarin tai oikeustieteen tohtorin tutkinnon suorittaneella ei yksistään oikeuta toimimaan lakimiesammateissa.[7] Englanninkielinen kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) ei tuota kelpoisuutta toimia lakimiesammateissa.[8]

RuotsiMuokkaa

Ruotsissa oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto Juristexamen (suomeksi: Oikeustieteen maisteri[9][10]) myönnetään oikeustieteen 4,5 vuoden (270op) opintojen jälkeen.[11] Ennen vuotta 2007 valmistuneet oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet saivat nimikkeen Juris kandidatexamen (jur.kand.)[12] Ruotsi ei ole kokonaan mukauttanut oikeustieteen tutkintojärjestelmää Bolognan prosessin mukana. Jakoa alemman ja ylemmän tutkinnon välille ei ole, kysymys on yhdestä yhtenäisestä tutkinnosta. Ruotsissa suomalaisen oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ruotsinkielinen nimike Juris magister (jur. mag.) ei ole yleisesti tunnettu.[6]

Ruotsissa on varsinaisen Juristexamen tutkinnon ohella englanninkielisiä kansainvälisiä Master of Laws (LL.M.) erikoismaisteriohjelmia. Ne tuottavat kelpoisuuden toimia säännellyissä lakimiesammateissa, mutta käytännössä harva työllistyy tutkinnoilla näihin tehtäviin. Käytännön esteenä toimii tavanomaisesti kieli sekä tutkinto-ohjelmien kapea-alainen suuntautuminen.

Ulkomailla alemman oikeustieteen korkeakoulututkinnon suorittanut, joka taitaa korkealla tasolla (Ruotsi 3/B)[13] ruotsia voi hakea koulutusohjelmaan (Kompletteringsutbildning), jonka avulla on mahdollista valmistua Juristexamen tutkintoon.[14] Suomessa ylioppilastutkinnon suorittanut voi osoittaa riittävän kielitaidon kyseiseen ohjelmaan mikäli on suorittanut ylioppilastutkinnon ruotsiksi, ennen vuoden 2015 opetussuunnitelman voimaan tuloa kirjoittanut ruotsin pitkän oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa tai suorittanut 8 kurssia pitkän oppimäärän mukaisia ruotsin kursseja. Lisäksi on mahdollista suorittaa kielikoe.

TanskaMuokkaa

Tanskassa oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto Kandidat i jura (KA jur.)[15] (suomeksi: Oikeustieteen kandidaatti[16][17]) myönnetään oikeustieteen viiden vuoden (180+120op) opintojen jälkeen. Tutkinnon suorittamisen jälkeen tutkinnon suorittaja on oikeutettu käyttämään nimikettä Candidatus/Candidata juris (cand.jur.).[18] Oikeustieteen alempi korkeakoulututkinto on Bachelor i jura (BA jur.)[19][20][21] Tanskassa on neljä yliopistoa, jotka tarjoavat oikeustieteen koulutusta.

NorjaMuokkaa

Norjassa oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto Master i rettsvitenskap (suomeksi: Oikeustieteen maisteri[22]) myönnetään viiden vuoden (300op tai 180op + 120op) oikeustieteen opintojen jälkeen.[23] Oikeustieteen alempi korkeakoulututkinto Norjassa on Bachelor i rettsvitenskap.[24][25] Ennen vuotta 2003 oikeustieteen korkeakoulututkinto Norjassa oli Candidatus juris (cand.jur.), mutta Bolognan prosessin myötä siitä luovuttiin.[25] Aiempi tutkinto oli viiden vuoden sijaan kestoltaan keskimäärin kuusi vuotta. Viimeiset opiskelijat aiemmalla nimikkeellä valmistuivat keväällä 2007.[25]

Oikeustieteen valmistuvat opiskelijat ovat perinteisesti vannoneet valan oikeudessa ja totuudessa pysymisestä sekä turhien konfliktien aiheuttamisen välttämisestä:

"En koskaan tietoisesti halua poiketa oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta, en aiheuta tarpeettomia konflikteja tai muuten neuvoillani tai toiminnallani yllytä ketään mihinkään laittomaan toimintaan tai sen edistämiseen" [26]

Nykyisin valaa ei enää lausuta valmistumisen yhteydessä, mutta se on sisällytetty tutkintotodistuksen luovuttamisen yhteydessä toteutettavaan kättelyyn.

Tutkintojen rinnastaminenMuokkaa

TunnustaminenMuokkaa

Jokaisella Pohjoismaalla on oma sääntelynsä koskien akateemisia tutkintoja ja niiden tutkintonimikkeitä. Oikeustieteen tutkinto tunnustetaan toisissa Pohjoismaissa SopS 74/1998 mukaisesti hakemuksen perusteella.[27] Käytännössä toisessa Pohjoismaassa oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut, joka on pätevöitynyt asianomaisessa maassa toimimaan lakimiesammateissa voi hakea tutkinnon rinnastamista Opetushallitukselta. Ennen vuotta 2016 myös alemman oikeustieteen korkeakoulututkinnon rinnastaminen oli mahdollista oikeusnotaarin tutkintoa vastaavaksi (hakijan tuli suorittaa hyväksytysti ETA-kelpoisuuskoe[28]).[29][30] Nykyisin tätä mahdollisuutta ei enää ole.[31] Rinnastuspäätös annetaan tavanomaisesti ehdollisena ja hakija määrätään suorittamaan kansallisen oikeuden täydentävä opintokokonaisuus, joka on enimmillään 100 opintopistettä.[32][33] Pohjoismaisten tutkintojen haltijoiden osalta täydentävien opintojen määrä on ollut perinteisesti merkittävästi pienempi kuin muista maista tutkinnon saaneet henkilöt johtuen samankaltaisesta oikeudellisesta järjestelmästä.

ProsessiMuokkaa

Rinnastuksen yhteydessä tutkinnon nimike ei muutu vaan ulkomainen tutkinto katsotaan vastaavan kansallista oikeustieteen maisterin tutkintoa. Rinnastuspäätöksen saaneella ei tästä syystä ole oikeutta käyttää oikeustieteen maisterin tutkintonimikettä vaan hänen tulee käyttää alun perin myönnettyä nimikettä, jonka ohessa voidaan mainita tieto tutkinnon rinnastamisesta.[34] Esimerkiksi "Jurist kandidatexamen, tutkinto rinnastettu oikeustieteen maisterin tutkintoon" ja lyhennettynä "Jur. kand. (OTM)". Osa rinnastuspäätöksen hakeneista on ilmaissut turhautumisen siihen, että he eivät ole voineet saada yhtenevää asemaa kotimaisen oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneiden kanssa. Kansallisen nimikkeen käyttöoikeuden uupumisen johdosta he ovat kokeneet olevansa eriarvoisessa asemassa suhteessa kansallisen tutkinnon suorittaneiden kanssa vaikka lain näkökulmasta he ovat samassa asemassa.[35] Esimerkiksi Lakimiesliitto on esittänyt vuonna 2013, että ulkomaisilla tutkinnoilla valmistuvat eivät rinnastuksesta huolimatta olisi kaikissa tilanteissa yhtä päteviä työskentelemään vastaavissa tehtävissä kuin kotimaisen tutkinnon suorittaneet.[36]

Kansallinen tutkintoMuokkaa

Huomioitavaa on, että oikeustieteen maisterin nimikkeen käyttöoikeuden voi saada ulkomaisen alemman oikeustieteen korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on tämän jälkeen jatkanut opintoja kotimaisessa oikeustieteen maisterin koulutusohjelmassa. Esimerkiksi Tanskalaisen oikeustieteen alemman korkeakoulututkinnon Bachelor i jura (BA jur.) suorittanut henkilö on kelpoinen hakemaan oikeustieteen maisterin koulutusohjelmaan Suomessa ja tätä kautta saada oikeuden käyttää Oikeustieteen maisteri (OTM) tutkintonimikettä.[37] Maisteriopintojen yhteydessä korkeakoulu määrää täydentävät kansallisen oikeuden opinnot ulkomaisen tutkinnon suorittaneelle.

Vastaavasti oikeusnotaarin tutkinnon suorittanut voi lähteä toiseen Pohjoismaahan suorittamaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ja hakea valmistumisen jälkeen rinnastusta kansalliseen oikeusnotaarin tutkintoon. Tällöin rinnastuksen saanut ei samaan tapaan kuin koko tutkinnon toisessa Pohjoismaassa suorittanut ole oikeutettu ole oikeutta käyttää suomalaista oikeustieteen maisterin nimikettä ellei henkilö suorita kansallista oikeustieteen maisterin tutkintoa.

Taso kansainvälisestiMuokkaa

Pohjoismaiset yliopistot ovat menestyneet kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Esimerkiksi vuonna 2019 ARWU rankingin perusteella seitsemän eri yliopistoa oli sadan parhaan joukossa koko maailmassa. Vuonna 2019 Kööpenhaminan yliopisto sijoittui sijalle 26 ollen korkeatasoisin yliopisto Pohjoismaissa. Oslon yliopisto sijoittui sijalle 59 ja Helsingin yliopisto ainoana suomalaisena yliopistona sadan parhaan joukossa sijoittui sijalle 63.[38]

Tilastot päivittyvät vuosittain ja vielä vuonna 2003 Uppsalan yliopisto oli korkeatasoisin oikeustieteen opetusta tarjoava yliopisto Pohjoismaissa sijoittuen sijalle 59.[39] Helsingin yliopiston mediaani sijoitus vuosina 2003 - 2019 oli 72. Kööpenhamina on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisimpana yliopistona Pohjoismaissa ollen rankingin perusteella ensimmäisenä vuosina 2009 - 2019. Myös Tukholman ja Oslon yliopistot ovat vuosittain saaneet korkeita sijoituksia ollen vuosina 2009 - 2019 sadan parhaan joukossa maailmassa.

Tutkintojen vertaileminenMuokkaa

Pohjoismaisista korkeakouluista saadut oikeustieteen tutkinnot eivät käytännössä ole suoraan vertailukelpoisia arvosanojen ja niiden laajuuden osalta maakohtaisten erojen johdosta. Huomioon tulee ottaa yliopiston arvosanajakauma, arvosteluasteikko sekä muut akateemiseen arviointiin vaikuttavat kriteerit. Tavanomaisesti arvosteluasteikko on Pohjoismaisissa yliopistoissa Bolognan prosessin mukaisesti 1-5, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytössä poikkeava järjestelmä.

Lakimiesliiton aiemmat kannanotot ovat tuoneet esiin suomalaisen lakimieskunnan protektionististä katsontakantaa oikeustieteen tutkintoihin ja niiden tason arvioimiseen.[3][36][40] Oikeustieteen korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta arviointi tulisi puhtaasi perustua koulutuksen sekä yliopiston akateemiseen laatuun ja tasoon. Esimerkiksi Turun yliopiston sekä Göteborgin yliopiston oikeustieteellisen koulutuksen vertaaminen on mahdollista, koska kyseiset yliopistot ovat akateemiselta tasoltaan lähellä toisiaan.[41] Samaan aikaan Lundin yliopistosta saatua Juristexamen tutkintoa ei voida vertailla suoraan Turun yliopiston oikeustieteen maisterin tutkintoon akateemisen tason osalta.[42]

Aivovuoto ulkomailleMuokkaa

Viime vuosina on ollut laajasti keskustelua opiskelijoiden ja tutkijoiden "aivovuodosta" ulkomaille.[43] Moni tutkija sekä tutkija suuntaa parempien mahdollisuuksien perässä ulkomaille ja samalla kotimaisen tieteen tekemisen kannalta tärkeitä osaajia katoaa. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet merkittävästi mm. leikkaukset koulutuksesta.[44]

Oikeustieteellisiä tiedekuntiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Bernitz, Ulf: What is Scandinavian Law? - Concept, Characteristics, Future. Stockholm Institute for Scandianvian Law, 2010. Teoksen verkkoversio.
  2. Pohjoismaiden ministerineuvosto: Joint Degrees and the Nordic Countries - Nordic Master Programme – Legal and administrative obstacles. Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2015. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Itä-Suomen yliopisto sai luvan kouluttaa yleisjuristeja Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2020.
  4. Oikeustieteellisen pääsykokeet ovat niin vaikeat, että pääsykoekirjan kirjoittajakaan ei saa omaa teostaan koskevista kysymyksistä täysiä pisteitä – ”Hyvin nöyryyttävää” www.iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2020.
  5. All 263 LLM Programs in Europe 2020 llm-guide.com. Viitattu 10.5.2020.
  6. a b c d e f g h Lakimiesliitto: Oppiarvot lakimiesliitto.fi. 18.10.2006. Viitattu 10.05.2020.
  7. Me juristit nauroimme niin Lakimiesuutiset. 2.11.2016. Viitattu 10.5.2020.
  8. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki asianajajista 496/1958 finlex.fi. Viitattu 11.5.2020.
  9. CURIA - Documents curia.europa.eu. Viitattu 10.5.2020.
  10. CURIA - Documents curia.europa.eu. Viitattu 10.5.2020.
  11. Stockholms universitet: Juristprogrammet su.se. Viitattu 10.5.2020.
  12. Stockholms universitet: Nyheter i juristutbildningen från 1 juli 2007 jurinst.su.se. Viitattu 10.5.2020.
  13. Behörighet i svenska - Antagning.se antagning.se. Viitattu 10.5.2020.
  14. Stockholms universitet: Kompletteringsutbildning för utländska jurister jurinst.su.se. Viitattu 10.5.2020.
  15. Københavns universitet: Evaluering af specialeskrivningsprocessen, KA jur. foråret 2017 31.12.2017. Københavns universitet. Viitattu 11.5.2020. DK
  16. CURIA - Documents curia.europa.eu. Viitattu 10.5.2020.
  17. CURIA - Documents curia.europa.eu. Viitattu 10.5.2020.
  18. Det Juridiske Fakultet: Studieordning for den juridiske kandidatuddannelse ved Københavns universitet. Københavns Universitet, 2017. Teoksen verkkoversio.
  19. jurist - cand.jur. | Gyldendal - Den Store Danske denstoredanske.dk. Viitattu 10.5.2020. (tanskaksi)
  20. Studieinformation og- vejledning: Bachelor i jura studier.ku.dk. 4.3.2011. Viitattu 10.5.2020. (tanskaksi)
  21. Advokatsamfundet - www.advokatsamfundet.dk. Viitattu 11.5.2020.
  22. Korhonen, Ada & Venemyr Fidje, Benedicte.: ELSA News 3/2014 ELSA News. ELSA Turku. Viitattu 10.5.2020. (englanniksi)
  23. Universitetet i Oslo: Rettsvitenskap (jus) (master - 5 år) www.uio.no. Viitattu 10.5.2020. (norjaksi)
  24. Rettsvitenskap - bachelorstudium utdanning.no. Viitattu 10.5.2020. (norjaksi)
  25. a b c Advokatforeningen: Høring om endring i forskrift om krav til mastergrad – Bachelor og master i rettsvitenskap 3+2 regjeringen.no. 25.6.2015. Viitattu 10.5.2020.
  26. Universitetet i Oslo: Eksamensoppgave 07 - JFEXFAC04 www.uio.no. Viitattu 10.5.2020. (norjaksi)
  27. FINLEX ® - Valtiosopimukset: 74/1998 www.finlex.fi. Viitattu 10.5.2020.
  28. ETA-kelpoisuuskoe Lapin yliopistossa Uni of Lapland. Viitattu 10.5.2020.
  29. FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen… 531/1986 www.finlex.fi. Viitattu 10.5.2020.
  30. FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen… 1385/2015 www.finlex.fi. Viitattu 10.5.2020.
  31. Suorita asianajajatutkinto Asianajajaliitto. Viitattu 10.5.2020.
  32. Oikeustieteellinen ala Opetushallitus. Viitattu 10.5.2020.
  33. Maailmalta palaavaa maisteria voivat odottaa paperityöt ja lisäopinnot Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2020.
  34. Minkin, Veera: [http://www.svkeskus.fi/fi/files/2017/05/OPH_tutu_ven-l-isten-opettajien-ryhm-13122016.pdf Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa] 13.12.2016. Opetushallitus. Viitattu 10.5.2020.
  35. Opetushallitus: Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Opetushallituksessa - päätöksen saaneiden kokemuksia 2017-11. Opetushallitus. Viitattu 10.5.2020.
  36. a b Palveleeko korkeakoulutusbisnes opiskelijaa? - Lakimiesliitto www.lakimiesliitto.fi. Viitattu 10.5.2020.
  37. Opintopolku.fi opintopolku.fi. Viitattu 10.5.2020.
  38. ShanghaiRanking Consultancy: Academic Ranking of World Universities Rankings 2019 www.shanghairanking.com. Viitattu 10.5.2020.
  39. ShanghaiRanking Consultancy: Academic Ranking of World Universities Rankings 2003 shanghairanking.com. Viitattu 10.5.2020.
  40. Ruotsinkielinen juristikoulutus – en het potatis - Lakimiesliitto www.lakimiesliitto.fi. Viitattu 10.5.2020.
  41. University of Gothenburg vs University of Turku Comparison Top Universities. Viitattu 10.5.2020. (englanniksi)
  42. Lund University vs University of Turku Comparison Top Universities. Viitattu 10.5.2020. (englanniksi)
  43. Aivovuotoa vai kansainvälistymistä? – Tutkijoita lähtee yhä enemmän Suomesta Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2020.
  44. Myös Kataisen hallitusohjelmassa leikattiin ja uudistettiin – kuinka kävi? Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2020.