Oheissakko on sakko, jonka siihen tuomittu henkilö joutuu maksamaan saamansa ehdollisen vapausrangaistuksen lisäksi. Oheissakko tuomitaan, kun ehdollista rangaistusta pidetään liian lievänä rangaistuksena rikoksesta. Vapausrangaistuksen ehdollisuus ei vaikuta sakon maksuun, vaan se on aina maksettava.[1] Oheissakon määräämisperiaatteet ovat päiväsakkojärjestelmän mukaisia. Yleisimmin oheissakkoa on käytetty, kun törkeästä rattijuopumuksesta on tuomittu ehdollinen vapausrangaistus.[2]

Suomen lainsäädännössä ei enää käytetä oheissakko-nimitystä, vaan esimerkiksi rikosrekisterilaki (770/1993, 2 §) kutsuu sitä "ehdollisen vankeuden ohessa tuomituksi sakoksi". Oheissakko-nimitys poistettiin lainmuutoksella (523/2001) vuonna 2001. Rikoslaki (39/1889, 6:10 (Arkistoitu – Internet Archive)) käyttää nimitystä oheisseuraamus, joka tarkoittaa sakkoa, koeajan pituista valvontaa ja yhdyskuntapalvelua.

Lähteet

muokkaa
  1. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993
  2. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palsta 549