Wikipedia

Odarka Oleksijivna Kyselytsja

Odarka Oleksijivna Kyselytsja (ukr. Одарка Олексіївна Киселиця; 1. huhtikuuta 1912[1] Berehometin kylä Tšernivtsin alueella Bukovynassa – 19. tammikuuta 1999 Tšernivtsi[2]) oli ukrainalainen taidemaalari. Hänen maalauksistaan monet kuvaavat hänen kotiseutunsa Karpaattien maisemia ja ihmisiä. Hänet tunnetaan voimakkaasta värien käytöstä, erityisesti kukka-asetelmistaan ja kansantaiteen elementeistä. Häntä kutsuttiin jo elinaikanaan Bukovynan Van Goghiksi.[3]

Ukrainan kunniataiteilijan O.I. Kryvorutškon muotokuva Odarka Oleksiivna Kyselytsjasta

Tausta

muokkaa

Odarka Kyselytsja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Lukivtsin (vuodesta 2005 Lukavtsi [4] ) kylässä Vyžnytsjan alueella.[1], minne perhe oli 1. maailmansodan jälkeen muuttanut.[5] Hänen vanhempansa Oleksij (1884-1950) ja Adelaida Kyselytsja (os. Zibatšynska, Zibatšynskyi-suku) olivat molemmat opettajia.[5] Isä oli paitsi koulun johtaja myös merkittävä kulttuurihenkilö ja kansallinen vaikuttaja Bukovynassa: kustantaja ja toimittaja, kansatieteilijä, teatterin ja kirjaston perustaja ja johtaja. Myös äiti kuului kansallismieliseen älymystöön.[6]

Lapsuudesta asti Odarka oli kiinnostunut kansantaiteesta, erityisesti perinteisten pisanka-pääsiäismunien maalauksesta.[7]

Taideopinnot

muokkaa

Odarka Kyselytsja opiskeli maalausta ensin amatööritaiteilija Ratskyin ja kuuluisan tšernivtsiläisen taidemaalari Panteleimon Vidinovskyin (1928-1930) työpajoissa.[6] Jälkimmäinen myös taivutteli epäilevät vanhemmat lähettämään lahjakkaan tyttärensä Prahan taideakatemiaan ja auttoi pääsykokeisiin valmistautumisessa.[8]

Odarka Kyselytsja opiskeli Prahan taideakatemiassa vuodesta 1930 alkaen ja huolimatta siitä, että keuhkosairaus viivytti opintoja[9][8], valmistui sieltä menestyksekkäästi v. 1939.[7] Hän halusi maalata muotokuvia ja osallistui vaativuudestaan tunnetun arvostetun tšekkiläisen muotokuvataiteilijan Vratislav Nechleban (1885–1965) työpajoihin. [10]

Opintojen jälkeen Odarka Kyselytsja palasi kotimaahansa [11] ja asettui Tšernivtsiin. [7]

Ura ja tyyli

muokkaa

Vuonna 1949 Odarka Kyselitsa sai työpaikan Tšernivtsin taiderahastosta.[6] Prahan taideakatemiassa modernit keskieurooppalaiset taideihanteet [12] omaksuneen taiteilijan oli alistuttava työskentelemään tuolloin ainoan sallitun taidesuuntauksen, sosialistisen realismin, ideologiaa noudattaen. [8] [6] Eristyneisyys ja ristiriita, jota hän koki, kuvastuu hänen tummasävyisimmistä asetelmistaan [13][14]

Henkireiän taiteilijalle tarjosi kukkien maalaaminen; erilaisia kukkien hallitsemia asetelmia maalaamalla hän saattoi käyttää akatemiassa hankittuja taitoja ja toteuttaa omaa ilmaisuaan.[6]

Odarka Kyselitsa on tunnettu voimakkaasta värien käytöstä. Hän muotoili asetelmat, maisemat ja muotokuvat runsaalla värillä pääasiassa palettiveitsellä ja alla prima -tekniikalla (märkää märälle) [13] Hänen teoksilleen pidetään ominaisena dramaattisuutta. värien voimakkuutta ja tasapainoista sommittelua, sisäistä dynamiikkaa ja veistoksellisuutta sekä pastoositekniikkaa (tarkoittaa maalaustekniikassa paksua, peittävää väriä ) [2]

Taiteilijaa innoittivat hänen kotiseutunsa Bukovynan vuodenaikojen ja kansantaiteen värit.[8] Krysanteemit, olkikukat (ikikukat), pisanka-pääsiäismunat ovat tyypillisiä aiheita hänen maalauksissaan. Hän maalasi muotokuvia myös Bukovynassa asuvan hutsulien kansanryhmän jäsenistä värikkäissä kirjonnalla koristelluissa kansallispuvuissaan.[8] Hänen teoksissaan yhdistyvät 1900-luvun modernismi ja kansantaiteen estetiikka.[7] Hänen pienikokoiset, mutta värikylläiset maalauksensa toivat hänelle lisänimen "Bukovynan Van Gogh" [3]

Julkinen tunnustus

muokkaa

Ukrainan taiteilijaliiton jäseneksi jo vuonna 1954 liittynyt Odarka Kyselytsja [6] sai julkista tunnustusta vasta vuonna 1988, yli 75-vuotiaana, jolloin järjestettiin hänen ensimmäinen oma näyttelynsä ja julkaistiin luettelo hänen teoksistaan. [14] Sen jälkeen hän piti useita teoksiensa näyttelyitä Ukrainassa ja Romaniassa. [6]

Berehometin taidekoulu on nimetty Odarka Kyselytsjan mukaan. [6] Rakennuksen ulkoseinässä Nezaležnosti prospekt 103:ssa Tšernivtsissä, missä Odarka Kyselytsja asui ja työskenteli on muistolaatta: "Ukrainan kunniataiteilija Odarka Kiselytsia asui tässä rakennuksessa vuosina 1962-1999 [6] Tšernivtsin aluehallinnon kulttuuriosasto jakaa vuosittain Odarka Kyselytsjan kunniaksi perustetun kuvataidepalkinnon [6] [15]Vuonna 1997 hänelle myönnettiin Ukrainan kunniataiteilijan arvo. [1]

Tšernivtsin alueellinen taidemuseo julkasi taiteilijasta vuonna 2012 kirjan: Odarka Kyselytsja. Z kolektsiji Tšernivtsʹkoho oblasnoho h'udožnʹoho muzeju .[16]

Odarka Kiselitsan teoksia säilytetään Tšernivtsin taidemuseossa, Tšernivtsin kotiseutumuseossa ja muissa Ukrainan museoissa sekä yksityisissä kokoelmissa.[1]

Odarka Kyselytsja kuoli 86-vuotiaana ja on haudattu Lukavtsin kylään .[2]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d O.Kyselytsja | Tšernivtsʹkyi oblasnyi khudozhni muzei 8.1.2016. Tšernivtsin alueellinen taidemuseo. Viitattu 30.10.2022. (ukrainaksi)
  2. ↑ a b c I. I. Mištšenko: Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny Encyclopedia of Modern Ukraina 29 / 5 000 esu.com.ua. Viitattu 30.10.2022.
  3. ↑ a b Vasyl’ Hrynjuk: U Tšernivtsjah' vidkrylasja vystavka kartyn "Bukovynsʹkoho Van Hoha" molbuk.ua. 12-04-2017. Viitattu 30.10.2022. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Лукавці Lukavtsi www.pysanky.info. Viitattu 30.10.2022.
  5. ↑ a b Vydatni osobystosti Lukavtsi Istoryko-krajeznavšyi portret Tšernivetsʹkoji oblasti. Viitattu 30.10.2022. (ukrainaksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j Halyna Matvijišyn: Odarka Kyselytsja.Trembita, jaka holosytʹ za skoromynuštšistju žyttja Slovo Prosvity. Arkistoitu 24.9.2022. Viitattu 30.10.2022. (ukrainaksi)
  7. ↑ a b c d Albert Komari: Kyselytsia’s Magic of Color. Denʹ (day.kyiv.ua), 22.5. 2012. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ a b c d e Myroslav Lazaruk: Vitšna tajina kolʹoru web.archive.org. 23.6.2015. Bukovynsʹkyi žurnal. Arkistoitu 23.6.2015. Viitattu 31.10.2022.
  9. ↑ Kyselytsja Odarka Biblioteka ukrayinsʹkoho mystetstva The Library of Ukrainian Art. Viitattu 31.10.2022. (ukrainaksi)
  10. ↑ Kolisnyk P. M.: Žyvopysetsʹ Odarka Kyselytsya: sakralʹni impulʹsy u tvorah' maistryn. Transcarpathian Academy of Arts Newsletter . - 2017. - No 8. - s. 165-169, , s. 167, 169. ISSN 2520-6419. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Kolisnyk, 169
  12. ↑ Kolisnyk 165
  13. ↑ a b Kolisnyk , 166
  14. ↑ a b Halyna Matvijišyn: Bukovynsʹkyi Van Hoh web.archive.org. 12.5.2012. DOBA.-2006.- № 20 (496).- 18.5.. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 31.10.2022. (ukrainaksi)
  15. ↑ Ohološeno pryjom dokumentiv na prysudžennja oblasnoji premiji imeni Odarky Kyselytsi Tšernivets'kyi promin'. 2-09-2021. Viitattu 31.10.2022.
  16. ↑ Odarka Kyselytsja. Z kolektsiji Tšernivtsʹkoho oblasnoho h'udožnʹoho muzeju Бібліотека українського мистецтва. Viitattu 31.10.2022. (ukrainaksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ua : Киселиця Одарка Олексіївна
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Odarka_Oleksijivna_Kyselytsja&oldid=22361553”