Avaa päävalikko

Oskar Wilho Kankaanranta (18. heinäkuuta 1886 Veteli6. tammikuuta 1930 Rauma) oli suomalainen päätoimittaja ja myöhemmin pankinjohtaja.[1][2]

Kankaanranta pääsi ylioppilaaksi 1906 Kokkolan yhteiskoulusta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1916. Hän toimi aluksi lehtimiehenä ja oli Raumalla ilmestyvän Länsi-Suomi-lehden päätoimittajana 1911–1919 kunnes hänet erotettiin linjariitojen takia. Kankaanranta oli sen jälkeen Tampereen Osake-Pankin ja Maakuntain Pankin Rauman konttorin johtajana. [1][3]

Kankaanranta kirjoitti paikallishistorioita ja harrasti myös sukututkimusta.[1][2] Sukututkijana Kankaanranta teki Perhonjokilaakson kuntien talonpoikaissuvuista kortiston, jonka avulla näitä sukuja voitiin seurata 1600- ja jossain tapauksissa jopa 1500-luvulle saakka. [4]

Oskar Wilho Kankaanranta oli naimisissa pankkiprokuristi Annikki Alina Ahovaaran (ent. Åkerlund) kanssa. Heidän poikansa oli vuorineuvos, oikeustieteen lisensiaatti ja asianajaja Kerppo Kankaanranta.

TeoksiaMuokkaa

  • Yliwetelin kappelin historia. Eero Huima, Kokkola 1909
  • Talonpoikais-sukututkimus. Kotiseutu 1910
  • Suuntaviivoja Rauman kaupungin valtuuston toiminnasta 1876-1925. Rauman kaupunki, Rauma 1926
  • Yleiskatsaus Keski-Pohjanmaan vanhimpaan asutukseen. Tekijä, Kokkola 1928

LähteetMuokkaa