Nuotiomustesieni
Nuotiomustesieni (Tulosesus angulatus, syn. Coprinellus angulatus tai Coprinus angulatus)[1] on palopaikoilla viihtyvä mustesienilaji. Sen voi sekoittaa esimerkiksi on esimerkiksi palomustesieneen (Coprinopsis jonesii), joka kuuluu kuitenkin nykytiedon mukaan taksonomisesti aivan eri sukuunkin. Nuotiomustesieni kasvaa alkukesästä syksyyn. Se on Suomessa yleinen, ei uhanalainen.[2]
| Nuotiomustesieni | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Psathyrellaceae |
| Suku: | Tulosesus |
| Laji: | angulatus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Nuotiomustesienen lajinimi angulatus on kuvaava tämän lajin pienelle itiöemälle, jonka lakin läpimitta vaihtelee puolesta puoleentoista millimetriin. Siinä on uurteisuutta tai taitteisutta, hieman samettimaista päällystä, mikä kasvun myötä häiventyy. Lajinimi perustuu kuitenkin tiettävästi mikroskooppisiin tuntomerkkeihin, erityisesti itiöiden muotoon. Heltat ovat aluksi väriltään valkeat, sittemmin itiöistä aina harmaanvioletista ruskeanmustaan, kolotyviset tai jalasta kokonaan irtonaiset. Jalka itsessään on läpikuultava, ontto ja hauras ja enintään viiden senttimetrin mittainen. Maltoa voi kuvata ohueksi eikä siinä ole erityistä hajua eikä makua. Itiöemät eivät sula "musteeksi" varsinaisten mustesienten tapaan vaan niillä on taipumus hävitä kuivumalla.[3]
Lajin itiöemiä esiintyy suurehkoina ryppäinä kannoilla ja mätänevillä lehtipuilla. Nuotiomustesienestä ei ole vähäpätöisyytensä vuoksi ruokasieneksi, eikä sen myrkyllisyydestä ole myöskään kokemuksia.[3]
Vaikka nuotiomustesienen suvun Coprinellus on alun perin lanseerannut jo suomalainen Petter Adolf Carsten vuonna 1879, se osattiin sijoittaa varsinaisista mustesienistä Coprinus poiketen haprakkaiden heimoon Psathyrellaceae vasta 2000-luvulla.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 17.11.2022
- ↑ Kytövuori et al.: Helttasienten ja tattien ekologiataulukko (s.255 kohta Coprinus angulatus) Ympäristökeskus.
- ↑ a b c С.Ю.Афонькин: Грибы России – Европейской части, Сибири и Дальнего Востока, s. 88. Vilna: Bestiary, 2013. ISBN 978-609-456-104-7.