Nunnamittari
Nunnamittari (Baptria tibiale) on harvinainen, mustavalkoinen mittariperhoslaji. Nunnamittari on Suomen Perhostutkijain Seuran tunnus ja antanut nimen myös seuran julkaisemalle Baptria-lehdelle.
| Nunnamittari | |
|---|---|
 suomalainen alalaji Baptria tibiale fennica |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Baptria |
| Laji: | tibiale |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Baptria tibiale |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Täysin mustavalkoinen perhoslaji, jossa ei ole pientä kuviointia eikä sitä voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin. Siipien pohjaväri on musta ja etusiiven poikki kulkee leveä, valkoinen vyö viistosti takareunasta siiven kärkeä kohti. Takasiivissä poikkivyön suunta on päinvastainen, mutta keskieurooppalaisilla yksilöillä takasiivet ovat kokonaan mustat. Etusiipien ulkonurkissa on lisäksi valkoiset laikut. Takasiipiä reunustavat ripset ovat puhtaanvalkoiset. Siipiväli 22–27 mm.[2][3][4]
Suomessa tavattavalla alalajilla B. t. fennica siipien poikki kulkeva valkoinen vyö on leveämpi kuin muualla Euroopassa tavattavilla yksilöillä. Kuusamossa esiintyvällä alalajilla B. t. borealis poikkivyön muoto on poikkeava.[4]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Lajia tavataan hyvin paikoittaisesti Keski-Euroopasta Keski-Aasian läpi Japaniin saakka ulottuvalla alueella.[3][4] Suomessa nunnamittarin levinneisyys rajoittuu paikoittaisesti Keski-Suomen alueelle ja siitä itään. Lisäksi Kuusamossa on erillinen esiintymä. Perhoset lentävät kesä-heinäkuussa.[5]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Nunnamittari on vaatelias ja hyvin paikoittainen laji, joka elää ainoastaan konnanmarjoja kasvavissa lehtometsissä. Se voi olla paikoittaisesti jopa runsas, mutta joinakin vuosina puuttua lähes kokonaan. Aikuiset perhoset lentävät päivällä ja niiden mustavalkoinen väritys hävittää eläimen helposti kasvillisuuden varjojen sekaan. Toukat viihtyvät ravintokasvin lehtien alapinnoilla. Kotelo talvehtii.[4]
Vuoden 2010 Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa nunnamittarin alalaji B. t. fennica luokiteltiin vaarantuneeksi (VU) ja B. t. borealis erittäin uhanalaiseksi (EN).[6]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää konnanmarjoilla (Actaea). Suomessa ravintokasvi riippuu sijainnista, sillä alalaji B t. fennica mustakonnanmarjalla (Actaea spicata) ja B. t. borealis punakonnanmarjalla (Actaea erythrocarpa).
Lähteet muokkaa
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Nunnamittari – Baptria tibiale Suomen Lajitietokeskus. 2010. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/baptria_tibiale.html
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/geometridae/tibiale.html
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Baptria/tibiale/Baptria%20tibiale.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 442