Normi (filosofia)
Normilla tarkoitetaan etiikassa ja muussa filosofiassa palkintojen ja rangaistusten avulla ylläpidettyä sääntöä. Sanana se tulee latinasta, jossa sanalla norma tarkoitetaan sääntöä tai mallia. Normit kertovat yhteisön ja ryhmän yhteisestä edusta tai tarkoituksenmukaisesta menettelytavasta. [1] Sana "normi" on useita käyttökohteita. Etiikassa normeja voidaan luokitella esimerkiksi moraaliin, oikeuteen tai tapakulttuuriin kuuluviksi. Normit luokitellaan usein eksplisiittisiin ja implisiittisiin. Eksplisiittisiin normeihin kuuluvat yhteisön yhdessä päätetyt tai sovitut normit, joihin kuuluvat esimerkiksi lait, sopimukset tai lukujärjestykset. Toisaalta normeja voi muodostua tiedostamatta ja kirjoittamattomasti, jolloin puhutaan implisiittisistä tai latenteista normeista. Tähän normiluokkaan kuuluvat etenkin tapakulttuurin säännöt.[1]
Filosofisessa kirjallisuudessa normi on toisinaan määritelty laajemmin. Esimerkiksi logiikassa normilla voidaan tarkoittaa sääntöä, jolla filosofinen ongelma tulee ratkaista.[2]
Sosiaaliset normit
muokkaaSosiaaliset normit ovat yksi keskeinen normien luokka. Niillä tarkoitetaan sanallisia tai sanattomia sääntöjä siitä, miten yksilön tulisi käyttäytyä jossain sosiaalisessa tilanteessa. Ne ilmaisevat vakiintuneita ja hyväksyttyjä käyttäytymisen muotoja yhteisössä. Sosiaalisten normien noudattaminen usein nostaa yksilön statusta yhteisössään, kun taas niiden rikkominen yleisesti heikentää sitä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa yhteisön sisäistä käyttäytymistä ja torjua epätoivottuja käyttäytymisen muotoja. Keskeinen tapa omaksua sosiaaliset normit on yhteisössä tapahtuva kasvatus. Sosiaalisille normeille on tyypillistä, että ne seuraavat yhteiskunnallista muutosta, eli ovat pohjimmiltaan sopimuksenvaraisia.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Filosofia:normi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 11.7.2024.
- ↑ Lübcke, Poul et al.: Filsofilexikonet, s. 396. Forum, 1995.
- ↑ Elämäni käsitteet: Normit Dialogi. 26.9.2023. Viitattu 11.7.2024.