Norfolkinterrieri

Norfolkinterrieri (Norfolk Terrier) on pieni ja pirteä terrieri. Se on hyvin samankaltainen kuin norwichinterrieri, josta se eroaa riippuvilla korvillaan. Roduilla on korvia lukuun ottamatta sama rotumääritelmä. Suomessa norfolk on harvinaisempi kuin norwich, mutta viime aikoina rotujen voimasuhteet ovat selvästi tasoittuneet. Norfolk on terhakka pikku koira. Se on temperamenttinen ja sisukas, suuttuessaan terävä ja mitäänpelkäämätön. Norfolkia pidetään aavistuksen verran norwichia mukautuvampana ja rauhallisempana.

Norfolkinterrieri
Avaintiedot
Alkuperämaa	Englanti,  Iso-Britannia
Määrä	Suomessa rekisteröity 2 358
Rodun syntyaika	n. 1800-luvun loppu
Alkuperäinen käyttö	metsästyskoira (rottien hävittäminen)
Nykyinen käyttö	seurakoira, näyttelykoira
Elinikä	12–16 vuotta
Muita nimityksiä	Norfolk terrier, norfolkki
FCI-luokitus	ryhmä 3 jaos 2 #272
Ulkonäkö
Paino	5–8 kg
Säkäkorkeus	25–26 cm
Väritys	punertava tai harmahtava, päältä joskus musta
Infobox OK

Alkuperä

Alun perin norfolk oli tarkoitettu rottien hävittämiseen, ja siinä työssä ne olivatkin tarpeellisen sisukkaita ja sinnikkäitä. Norfolk on kotoisin Itä-Englannista, missä se yleistyi 1900-luvun alussa erityisesti hevostiloilla. Hevosharrastajien mukana rotu levisi nopeasti ympäri maailmaa. Sekä riippu- että pystykorvaiset pienet terrierit rekisteröitiin vuodesta 1932 alkaen norwichinterriereinä, vaikka kasvattajat jalostivat niitä erillään. Vasta vuonna 1964 riippukorvaisille annettiin oma rotunimi, norfolkinterrieri. Sitä ennen molempia rotuja yhteisesti kutsuttiin myös trumpingtonninterriereiksi.

Ulkonäkö

Pienestä koostaan huolimatta norfolk on järeä, vanttera ja vahvaluustoinen koira. Se on matalaraajainen, korkeuttaan pitempi. Norfolkin pää on melko leveä, päälaki on kevyesti pyöristynyt. Sen voimakas kuono on kalloa lyhyempi. Norfolkeilla on tummat silmät, ja niiden pyöristyväkärkiset korvat roikkuvat etureunoistaan ohimoita myötäillen. Niillä on myös vahvat leuat ja kokoonsa nähden suuret hampaat. Norfolk liikku terhakkaan ryhdikkäästi takaraajojen työntäessä voimalla.

Karva ja väri

Norfolkin turkki on kovaa, karkeaa ja suoraa. Sillä on kaulassa ja lavoissa pidempää ja pörröistä karvaa, joka muodostaa pienen röyhelön. Väriltään se on yleensä punertava tai harmahtava tai se voi olla selästään ja päälaestaan musta.

Katso myös

• Norwichinterrieri

Aiheesta muualla

• Kennelliiton rotumääritelmä (pdf)