Nord-du-Québec

Nord-du-Québec on suurin Kanadan Quebecin provinssin seitsemästätoista hallinnollisesta alueesta. Alueen pinta-ala on 839,000 km² (josta vettä 121 000 km²) ja se käsittää yli puolet Labradorin niemimaasta. Alue on pinta-alaltaan lähes 2,5 kertaa Suomen kokoinen. Alueen väkiluku on 39 817 (2001).

Nord-du-Québecin alue.

Vuodesta 1895 vuoteen 1912 asti alueen pohjoisin osa, Ungavan alue oli osa Luoteisterritorioita, mutta siitä lähtien se on kuulunut Québecin provinssiin. Vuosina 1912-1987 tästä alueesta käytettiin nimitystä Nouveau-Québec, Uusi-Québec. Alue rajoittuu lännessä Hudsonin- ja Jamesinlahtiin, pohjoisessa Hudsoninsalmeen ja Ungavanlahteen, koillisessa Labradoriin ja etelässä Abitibi-Témiscaminguen-, Mauricien-, Saguenay-Lac-Saint-Jeanin ja Côte-Nordin hallinnollisiin alueisiin.

Nord-du-Québec on osa vuonna 1975 laadittua Jamesinlahden- ja Pohjois-Québecin sopimuksen aluetta. Sopimuksen piiriin kuuluva alue käsittää lisäksi osittain Côte-Nordin-, Mauricien- ja Abitibi-Témiscaminguen hallinnolliset alueet.

AluejakoMuokkaa

Aluekunnat

Itsenäiset kaupungit

Itsenäinen kunta

Intiaanireservaatti

Cree-intiaanien kylät

Cree-intiaanien reservaatit

Merkittäviä kaupunkeja ja kyliäMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa