Noor-Eesti

virolaisten kirjailijoiden ryhmittymä 1900-luvun alussa

Noor-Eesti (Nuori Viro) oli vironkielisen nimensä mukaan nuorten virolaisten kirjailijoiden ryhmittymä 1900-luvun alussa. Nuorvirolaisuus vaikutti kuitenkin kirjallisuuden ohella myös lähes kaikilla kulttuurin aloilla. Nimen liike sai vuonna 1905 ilmestyneestä kokoomateoksesta. Nuorvirolaisten tavoitteena oli Viron eurooppalaistaminen. Ryhmä ei ollut yhteiskunnallis-poliittisesti kovinkaan yhtenäinen, vaan siinä oli mukana esimerkiksi sosialismin ja liberalismin kannattajia. Liikkeen keskeisiä vaikuttajia olivat Gustav Suits, Friedebert Tuglas ja Villem Grünthal.

Noor-Eesti-albumin kansikuva vuodelta 1905.

Liikkeen historia

muokkaa

Noor-Eesti syntyi alun perin salaisena oppilasyhdistyksenä, ja toiminta keskittyi vuodesta 1905 alkaen samannimisen albumin julkaisijoiden ympärille. Noor-Eesti-albumia olivat edeltäneet Gustav Suitsun johdolla painetut Kiired-nimiset vihot. Neljännen Kiiredvihon julkaisun jälkeen ryhmä perusti oman kustantamon. Tämän jälkeen julkaistiin viisi Noor-Eesti-albumia vuosina 1905–1915, lisäksi Noor-Eesti- ja Vaba Sõna -nimisiä aikakauskirjoja. Noor-Eesti sai järjestöoikeudet vuonna 1912, ja siihen liittyi 60 jäsentä. Noor-Eestistä tuli pian virolaisen älymystön tukikohta. Vaikka kirjailijoiden lisäksi siihen liittyi muun muassa asianajajia, lääkäreitä ja taiteilijoita, säilyi kirjallisuus tärkeimpänä vaikutusalueena. Noor-Eesti toimi kaiken kaikkiaan 12 vuotta, ja se hajosi lopulta Venäjän vallankumouksen jälkeen jäsenistön hajaannuttua.[1] Sen estetismin ja individualismin linjoilla jatkoi 1917 perustettu kirjailijaryhmä Siuru.[2]

Näkökannat

muokkaa

Nuorvirolaisuus edisti uusia taidekäsityksiä, kriittistä asennetta ja erityisesti eurooppalaistumista. Nuorvirolaisten mielestä Viroon oli ensin tuotava eurooppalaisuus, minkä jälkeen virolaista kulttuuria olisi vietävä maailmalle. Näin saataisiin virolaisuudelle olemassaolon oikeutus. Nuorvirolaisten mukaan Virosta puuttuivat yleiset eurooppalaiset kulttuuriperinteet. Tämän taas uskottiin tekevän virolaisista vain teoreettisesti eurooppalaisia.[3] Nuorvirolaisten näkivät itsensä eurooppalaisen kulttuurin välittäjinä ja kehittäjinä Virossa.[4]

Lähteet

muokkaa
  • Seppo Zetterberg: Viron historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seur, 2007. ISBN 951-74-6520-3.

Viitteet

muokkaa
  1. Süvalep, Ele: Kirjallinen Noor-Eesti Tuglas-seura. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 21.12.2010.
  2. Facta 2001, WSOY 1985, 15. osa, palsta 15
  3. Zetterberg 2007: 477.
  4. Zetterberg 2007: 478.