Nollapiste (runokokoelma)
Nollapiste on Osmo Jokisen ainoaksi jäänyt runokokoelma vuodelta 1964. Julkaisun aikaan runoteos sai huomiota haastamalla kirjoituksen merkityksen runoudessa. Siitä otettiin kaksi lisäpainosta vuonna 1965. Teosta on luonnehdittu neo- eli uusdadaksi.[1]
| Nollapiste | |
|---|---|
| Kirjailija | Osmo Jokinen |
| Kieli | suomi |
| Genre | uusdada |
| Kustantaja | Akateeminen kustannusliike |
| Julkaistu | 1964 |
| Sivumäärä | 64 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jokisen 64-sivuinen teos sisältää pääosin tyhjiä sivuja. Ne on jäsennelty osastoiksi, joillekin sivuille on painettu isokokoisia typografisia merkkejä, jotka on yleensä tulkittu pisteiksi. Teosta on luettu hiljaisuuden, taukojen ja tyhjien tilojen kollaasina.[2]
Nollapiste on vuonna 2004 julkaistu Hollannissa Hubert van den Bergin käännöksenä Nulpunt.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Vesa Haapala. Kokeellinen kirjallisuus ja kirjallinen vastarinta Suomessa, teoksessa Katajamäki ja Veivo (toim.). Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus. Gaudeamus 2007, 287.
- ↑ Jorma Hinkka. Kastin nollapiste eli typografian hiljaisuus. 2004. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ käännöksen tiedot (Arkistoitu – Internet Archive)