Nojatuolikenraali

halventava käsite

Nojatuolikenraali[1][2] tai kolpakkostrategi[3][4] on halventava käsite henkilöstä, joka pitää itseään asiantuntijana sotilaallisissa asioissa, vaikka hänellä on vähän tai ei ollenkaan mitään todellisia kokemuksia armeijasta[5]. Käsitteen laajemmalla määritelmällä se tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole kouriintuntuvaa kokemusta jostain asiasta (esimerkiksi nojatuolimatkailija), vain epäsuoraa tai teoreettista tietoa[6][7].

Tavanomainen käyttö

muokkaa

Sanan yleisin käyttö viittaa ”henkilöön, jolla ei ole sotilaallista kokemusta, mutta joka pitää itseään asiantuntijana tai strategina.”[5]

Carl von Clausewitz viittasi epäsuorasti nojatuolikenraaleihin[8]:

»6. Voidaan pitää varmana, ettei armeija ole koskaan sellaisessa tilassa kuin sen toimia lämpimissä sisätiloissa seuraava tarkastelija luulee. Jos hän suhtautuu tähän armeijaan myönteisesti, hän arvioi sen kolmanneksen verran tai puolet suuremmaksi ja paremmaksi kuin se on.»
(Carl von Clausewitz, Sodankäynnistä, Art House, (1998), s. 320[8])

Lähteet

muokkaa
  1. Van Orden, Geoffrey: ”ETPP-operaatio Tšadin itäosassa ja Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosassa (keskustelu)”, Euroopan Parlamentin keskustelut, s. 73. Sitaatti: "Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, onpa meillä tänä iltapäivänä parlamentissa paljon ”nojatuolikenraaleja”! Epätoivoinen humanitaarinen ja turvallisuustilanne Darfurissa sekä sen naapurialueilla Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa vaativat toki kansainvälisiä toimia, mutta on sanottava, että se on eri asia kuin se, josta tänään keskustelemme.". Euroopan parlamentti, 26.9.2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.5.2018).
  2. Valtonen, Sanna & Heikkilä, Heikki: ”Asialliset nojatuolikenraalit, Toimittajat ja kansalaiset Georgian kriisiä tulkitsemassa”, Journalismikritiikin vuosikirja 2009, s. 78. 32. vuosikerta, ISSN: 0357-8070, sitaatti: ”Niinpä journalismissakin pohdinnan painopiste siirtyi – ainakin osaksi – kirjeenvaihtajilta ja uutistoimittajilta nojatuolikenraaleille, joita löytyi sekä toimituksista että niiden ulkopuolelta.”. Media & viestintä 1/2009, Juvenes Print, 2009. ISBN 978-951-44-7643-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.5.2024).
  3. Kivelä, Kimmo: Hallituksen linja euroalueen talouskriisissä, Välikysymys VK 5/2012 vp, s. 92 (66/1/150). Sitaatti: "Tällaisia puhuvat talousasiantuntijat, aikamme skolastikot, kolpakkostrategit. Perustellusti voidaan kysyä, missä raha oikeasti on, missä valta on. Siellä, missä raha on, siellä, missä valta on, siellä on hiljaisuus. Me voimme täällä puhua, mutta valta ja raha vaikenevat.". Eduskunta, 13.6.2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.5.2024).
  4. Rinne, Heikki: ”Lääniuudistus”, Hallituksen esitys valtion aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, s. 5545. Sitaatti: "Tässä on nyt aivan samanlainen tilanne, jonkinlainen feodaaliherrojen ja kolpakkostrategien uusherääminen, jossa piirretään rajoja, joilla ei ole mitään tunne-, historia- eikä mitään muutakaan pohjaa eikä perustaa.". Eduskunta, 10.12.1996. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.5.2024).
  5. a b Oxford Living Dictionaries en.oxforddictionaries.com. Arkistoitu 19.11.2018. Viitattu 7.5.2018.
  6. Encarta Dictionaries: armchair. Lainaus: "with no first-hand experience: having no direct experience, only secondhand or theoretical knowledge
    * an armchair tourist". Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], Microsoft Corporation, 2009. (englanniksi)
  7. Merriam-Webster's Dictionary and Thesaurus: Dictionary: armchair. Lainaus: "1 : remote from direct dealing with problems : theoretical rather than practical ‹~ strategists› ". Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
  8. a b Clausewitz, Carl von: ”IV Esitettyjen periaatteiden noudattamisesta sodassa”, ”Liite: Sodankäynnin tärkeimmät periaatteet”, Sodankäynnistä. Käsikirjaksi muokanneet ja selittävällä jälkisanalla varustaneet Wolfgang Pickert ja Wilhelm Ritter von Schramm. Lainaus s.320: ”6. Voidaan pitää varmana, ettei armeija ole koskaan sellaisessa tilassa kuin sen toimia lämpimissä sisätiloissa seuraava tarkastelija luulee. Jos hän suhtautuu tähän armeijaan myönteisesti, hän arvioi sen kolmanneksen verran tai puolet suuremmaksi ja paremmaksi kuin se on.”. Suomentanut Heikki Eskelinen. Art House, 1998. ISBN 951-884-227-2. Finna.fi-tietokanta (viitattu 25.4.2024).