Nina Pajanti-Raudus

Nina Pajanti-Raudus (s. 16. elokuuta 1966) on suomalainen kilpauransa lopettanut koripalloilija. Kuusinkertainen Suomen mestari Pajanti-Raudus kuuluu Suomen naisten pääsarjahistorian tilastokärkiin. Maajoukkueessa hän pelasi vuoden 1987 EM-kilpailuissa ja voitti Pohjoismaiden mestaruuden vuonna 1988.

Nina Pajanti-Raudus
Henkilötiedot
Koko nimi Nina Pajanti-Raudus
Syntynyt16. elokuuta 1966 (ikä 54)
Kansalaisuus  Suomi
Koripalloilija
Pituus 172 cm
Pelaajaura
Seurajoukkueet
1984–1986
1986–1989
1989–1993
1994–2000
Forssan Alku
Turun Riento
Forssan Alku
Forssan Alku
Maajoukkueet
1986–1999 Flag of Finland.svg Suomi
Ottelut (pisteet) 59 (215)
Aiheesta muualla
FIBA

Urheilu-uraMuokkaa

Forssan Alun kasvatti Pajanti-Raudus hakeutui lajin pariin kuusivuotiaana serkkujensa esimerkin perässä. Hän harrasti myös voimistelua, pituushyppyä ja sadan metrin juoksua erikoistuen koripalloon B-tyttöikäisenä. B-tyttöjen maajoukkueessa hän pelasi ainoana forssalaisena kotikaupungissaan ikäluokan EM-kisoissa, joissa Suomi sijoittui viidenneksi kahden vuoden leirityksen jälkeen. Maajoukkueuransa alussa Pajanti-Raudus oli harvoja TUL-seurataustaisia pelaajia maajoukkueissa.[1] Hän pelasi vuosina 1984–2000 yhteensä 15 kautta naisten SM-sarjassa edustaen kasvattajaseuransa ja kolmen kauden ajan Turun Rientoa. Hän voitti pelaajaurallaan kuusi Suomen mestaruutta, kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin, kaksi Suomen cup-mestaruutta ja yhden Suomen cupin hopeasijan. Vuonna 1997 hänet valittiin naisten SM-sarjan vuoden pelaajaksi. Hän sijoittui myös lukuisia kertoja naisten SM-sarjan eri tilastokategorioiden kärkisijoille voittaen muun muassa sarjan korikuningattaruuden kaudella 1997–1998 ja korisyöttökuningattaruuden kolmesti.[2]

Kaudella 1995–1996 Pajanti-Raudus heitti PeKaa vastaan 53 pistettä ja antoi yhdeksän korisyöttöä.[1]

Pääsarjauransa jälkeen Pajanti-Raudus pelasi Salon Palloilijoissa,[3] johon hän siirtyi, koska ei halunnut päättää pelaajauraansa äkillisesti. Pajanti-Raudus harjoitteli SalPa-aikanaan paljon itsekseen Forssassa. Hän päätti pelaajauransa SalPan nousujuhliin 2002.[1]

Suomen naisten maajoukkueessa Pajanti-Raudus pelasi vuosina 1986–1999 59 ottelua 3,6 pisteen keskiarvolla. Hän kuului Suomen joukkueeseen vuoden 1987 EM-kilpailuissa ja Pohjoismaiden mestarijoukkueeseen vuonna 1988. Vuonna 1982 Pajanti-Raudus kuului Suomen alle 16-vuotiaiden tyttöjen viidenneksi yltäneeseen joukkueeseen ikäluokan EM-kilpailuissa.[4]

Muu elämäMuokkaa

Pajanti-Raudus työskenteli jo pelaajauransa aikana erityisluokanopettajana ja myöhemmin psykiatrisena sairaanhoitajana. Vuonna 1989, kun Alku voitti ensimmäisen Suomen-mestaruutensa, hän oli Turussa opiskelemassa diplomi-kosmetologiksi. Turusta hän pohti siirtymistä Yhdysvaltoihin Berkeleyn yliopistoon, mitä ei koskaan tapahtunut: Pajanti-Rauduksen mukaan päätös osoittautui jälkikäteen oikeaksi. Vuonna 2007 hän perusti Forssaan Kehrä-nimisen palautumis- ja rentoutumiskeskusyrityksen. Hän on ollut mukana myös psyykkisessä valmennustyössä sekä yksilö- että joukkuelajien parissa muun muassa luennoimalla Eerikkilän urheiluopistolla. Kasvattajaseuransa Alun psyykkiseen valmennukseen hän tuli mukaan vasta 2010-luvulla. Hän toimi hetken myös paikallisen salibandyseura Suupparien puheenjohtajana. Pajanti-Raudus on ollut osapuolena palautumiskoulussa, joka on järjestänyt Tehylle kursseja kymmenillä paikkakunnilla.[1][5]

Pajanti-Raudus toimi Forssan kaupunginvaltuutettuna kolme kautta joista kaksi myös kaupunginhallituksessa. Hän edusti SDP:tä.[1]

Pajanti-Raudus avioitui vuonna 1991 kymmenottelija Jouni Rauduksen kanssa jonka oli tavannut Naantalissa. Heidän ensimmäinen lapsensa, Kasimir-poika, syntyi vuonna 1994, mihin Pajanti-Raudus olisi saattanut päättää pelaajauransa ilman vanhempiensa tarjoamaa lapsenhoitoapua. Hän pelasi parhaat kautensa lapsen syntymän jälkeen.[1]

SaavutuksetMuokkaa

Henkilökohtaiset saavutuksetMuokkaa

  • Naisten SM-sarjan vuoden pelaaja 1997
  • Naisten SM-sarjan korikuningatar 1998
  • Naisten SM-sarjan syöttökuningatar 1996, 1997 ja 1998
  • Naisten SM-sarjan tarkin kahden pisteen heittäjä 1998

JoukkuesaavutuksetMuokkaa

Maajoukkue

  • EM-kilpailut: 12. sija 1987
  • Pohjoismaiden mestaruus 1988
  • Viides sija alle 16-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1982

Seurajoukkueet

  • Suomen mestaruus 1993, 1995, 1996, 1997, 1998 ja 1999
    • SM-hopeaa 1991 ja 1992
    • SM-pronssia 1987
  • Suomen cup-mestaruus 1994
    • Suomen cupin hopeaa 1987 ja 1999

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Edeltäjä:
Auli Grönroos
Naisten SM-sarjan vuoden pelaaja
1996–1997
Seuraaja:
Jaana Sintonen