Avaa päävalikko

Nimiäiset tai nimenantojuhla on uskonnottomassa tapakulttuurissa lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.[1] Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville. Lapsen nimi julkistetaan mahdollisesti ensi kertaa[2].

Nimiäiset ovat Suomessa kehittyneet alati kasvavan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien joukon tarpeisiin. Lapsen vanhemmat päättävät hyvin vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja, tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.[3] Vuonna 2015 arviolta joka neljäs vauva sai nimensä uskonnottomasti.[4]

Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti. Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen. Äiti julkistaa lapsen nimen, ja isä laskee vauvan päähän kukkaseppeleen. Vieraat allekirjoittavat onnentoivotuksen lapselle. Lapselle voidaan myös istuttaa oma puu. Kahvitarjoilu ja pienet lahjat ovat yleisiä.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Moilanen, Kaisu: Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset Helsingin Sanomat. 21.7.2008. Viitattu 22.8.2009.
  3. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  4. Kastettujen määrä romahti - entistä useammassa perheessä lapselle pidetään nimiäiset Etelä-Suomen Sanomat. 13.6.2016. Viitattu 13.10.2017.
  5. Laitinen, Jaana: Naimisiin ilman papin aamenta. Helsingin sanomat, 6.11.2006.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.