Avaa päävalikko

Nikolai Nikolajevitš Mihailov (ven. Никола́й Николае́вич Миха́йлов, 23. joulukuuta 1905 Moskova5. maaliskuuta 1982 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Mihailov valmistui Moskovan teollisuus- ja talousinstituutista vuonna 1930. Hän matkusteli paljon eri puolilla Neuvostoliittoa sekä ulkomailla. Kirjailijan ensimmäinen kertomus ilmestyi vuonna 1927. Hänen pääteemansa oli Neuvostoliiton talousmaantieteen muutosten tieteellis-taiteellinen, tyyliltään yksinkertainen ja romanttinen kuvaus. Kotimaamme kartan ääressä (Nad kartoi rodiny, 1947) sai Stalin-palkinnon vuonna 1948[1] ja Moja Rossija (”Minun Venäjäni” 1964–1966) Venäjän SFNT:n valtionpalkinnon vuonna 1968[2].

Suomennettuja teoksiaMuokkaa

  • Venäläisen hengen saavutukset. Suom. Oleg Korimo. Helsinki: Kansankulttuuri, 1946.
  • Kotimaamme kartan ääressä. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1950.
  • Neuvostoliitto tänään ja huomenna. Suom. Airi Virtanen. Helsinki: Kansankulttuuri, 1953.
  • Neuvostoliiton kuusitoista tasavaltaa. Suom. Tuure Lehén. Helsinki: Kansankulttuuri, 1954.
  • Neuvostoliiton uusi maantiede. Suom. Olli Laine. Helsinki: Kansankulttuuri, 1960.
  • Siperia: Suurten mahdollisuuksien maa. Suom. Matti Pykälä. Helsinki: Tammi, 1967.
  • Neuvostoliiton panoraama. Suom. Viola Zakrevskaja ja Antti Juntunen. Moskova: Progress, 1985.

LähteetMuokkaa

  1. Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 26.4.2018.
  2. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 16, s. 346. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1974.