N. J. Toivonen
Niilo Johannes Toivonen (7. helmikuuta 1888 Hämeenlinna – 11. syyskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen kemisti.[1][2][3]
| N. J. Toivonen | |
|---|---|
 N. J. Toivonen vuonna 1924. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Niilo Johannes Toivonen |
| Syntynyt | 7. helmikuuta 1888 Hämeenlinna |
| Kuollut | 11. syyskuuta 1961 (73 vuotta) Helsinki |
Toivosen vanhemmat olivat kauppias Johannes Toivonen ja Edla Sofia Blomster. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1906 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1913, filosofian lisensiaatiksi 1918 ja filosofian tohtoriksi 1919.[2][3]
Toivonen oli Helsingin yliopistossa kemian apulainen 1924–1928, professori 1928–1957. Hän oli kemian laitoksen esimies 1939–1957, Elannon laboratorioiden johtaja 1920–1927, lääketehdas Orionin apulaisjohtaja 1939–1940, 1941–1942. Hän kuului Ison tietosanakirjan toimituskuntaan. Hän julkaisi noin sata tieteellistä tutkimusta ja oppikirjan Orgaaninen kemia (1945, us. painoksia). Hän työskenteli myös ulkomailla Freiburgin yliopistossa professori Hermann Staudingerin kanssa.[4][3]
Toivonen oli vuonna 1918 Suomenlinnan vankileirin IV piirin johtajana.[5] Hän myös valokuvasi leiriä vuonna 1918.[6]
Toivonen oli kansainvälisesti tunnettu varsinkin kamferityypin terpeenien ja niiden isomerian tutkimuksista. Hänelle myönnettiin 1949 Gadolinin mitali.[7]
Niilo Toivonen oli naimisissa vuodesta 1919 Gabriella Willgrenin kanssa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 568–569. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X.
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1906, matrikkelinumero 30326 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c 50-vuotias. Professori N. J. Toivonen, Helsingin Sanomat, 07.02.1938, nro 36, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, p. 1487. Otava 1966.
- ↑ Tuukka Pirttilahti: ”Ylivoimainen tehtävä ’parhaillekin’: Vankileirien järjestäminen Helsingissä 1918”, s. 276 teoksessa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917–1918 (toim. Jarmo Nieminen). Gummerus, Helsinki 2015.
- ↑ Niilo Toivonen ( s. 1888, k. 1961 ) kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi. Viitattu 15.3.2024.
- ↑ Facta 2001, 16. osa, p. 678. WSOY 1985.
Kirjallisuutta muokkaa
- Niilo J. Toivonen in memoriam. Suomen kemistilehti A, 1961, s. 242–247. Helsinki: Suomalaisten kemistien seura.
- Virtanen, Artturi Ilmari: Niilo Johannes Toivonen: Muistopuhe. Suomalainen tiedeakatemia, 1962, s. 89-99. Suomalainen tiedeakatemia.
Aiheesta muualla muokkaa
- Autio, Veli-Matti: Toivonen, Niilo (1888–1961). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.