Niels Krabbe
Niels Kaare Krabbe (s. 1. heinäkuuta 1951 Frederikshavn, Tanska) on tanskalainen lintutieteilijä, joka työskentelee Kööpenhaminan yliopiston selkärankaisten osastolla.
Krabbe opiskeli maantiedettä ja geologiaa Kööpenhaminan yliopistossa, josta hän valmistui filosofian tohtoriksi 1995. Lintututkimuksensa hän aloitti rengastajana, ensin Tanskassa ja sitten useita vuosia Israelissa, jossa hän työskenteli myös luokittelijana Jerusalemin yliopistossa. Hän on työskennellyt pitkään Etelä-Amerikan Andeilla, pääasiassa Ecuadorissa, missä hän on tutkinut lintuja. Hän toimi vuosikymmenen Fundación de Conservación Jocotocossa osallistuen Ecuadorin lintujen suojelutyöhön. Hän perehtyi erittäin uhanalaisen azuaynsirkun (Atlapetes pallidiceps) etsimiseen ja vuosien työn tuloksena löysi lopulta pienen yhdyskunnan vuonna 1998. Laji oli tuolloin häviämisen partaalla, sillä vain 10–22 paria oli jäljellä. Krabben ansiosta lajin suojelutoimet ovat onnistuneet ja vuonna 2007 kanta oli kasvanut 82 pariin.
Krabbe työskentelee myös Fundación ProAves-säätiössä Kolumbian linnuston taksonomian selvittelytyössä. Hän laati varpuslintuja käsittelevän osan teokseen Birds of the High Andes (1990) ja Andien linnustoa koskevat osat Threatened Birds of the Americas (1992) teokseen.
Krabbe tutkii useita lintutieteen osa-alueita, kuten suojelua, bioakustiikkaa ja Scytalopus-suvun tapakuloja. Hän on nimennyt useita uusia lintulajeja, kuten tiheikkötapakulon (Scytalopus chocoensis), savutapakulon (Scytalopus parkeri), el-orontapakulon (Scytalopus robbinsi), valkoposkiluuran (Grallaria ridgelyi) ja ecuadorinmuurasen (Myrmotherula fjeldsaai). Näiden lisäksi hän on nimennyt vielä kolme uutta lajia, joita ei vielä ole luokiteltu BirdLife Suomen lajilistalla.[1] Hänen keräämänsä tuhansien näytteiden kokoelmansa on sijoitettu Kööpenhaminan eläinmuseoon.
Lähteet muokkaa
- Lyhyt elämäkerta (englanniksi)