Neuvostojen palatsi

Neuvostojen palatsi (ven. Дворец советов, Dvorets sovetov) oli maailman korkeimmaksi suunniteltu rakennus, joka oli tarkoitus rakentaa Moskovaan Moskvajoen rannalle lähelle Kremliä. Rakennuksen suunnittelusta julistettiin kansainvälinen kilpailu, jonka voitti Boris Iofan vuonna 1933. Neuvostojen palatsin tieltä räjäytettiin paikalla ollut Moskovan suurin kirkko Kristus Vapahtajan katedraali vuonna 1931.

Boris Iofanin suunnitelma Neuvostojen palatsiksi vuonna 1937 julkaistussa postimerkissä.

Suunnitelma

muokkaa
 
Valdimir Štšukon hävinnyt kilpailuehdotus vuodelta 1932.
 
Rakennustyömaa vuonna 1940.

Boris Iofan voitti kansainvälisen suunnittelukilpailun, johon olivat jättäneet ehdotuksensa myös kansainväliset arkkitehdit Le Corbusier ja Walter Gropius. Iofanin voitokas ehdotus merkitsi paluuta vanhoihin kertaustyyleihin sosialistisessa rakennustaiteessa edistyksellisen konstruktivistisen kauden jälkeen.

Suunnitelman mukaan rakennus olisi kohonnut 415 metrin korkeuteen ja ollut siten 34 metriä korkeampi kuin silloinen maailman korkein rakennus Empire State Building. Suunniteltu palatsi muistutti etäisesti zikkuratia ja toi mieleen maalaustaiteessa kuvatun Baabelin tornin.[1] Rakennuksen tarkoituksena oli toimia maailmanlaajuisen neuvostojen liittokokouksen toimipaikkana hieman Yhdistyneiden kansakuntien tapaan.

Kokonaisuuden huipulle piti tulla sata metriä korkea V. I. Leninin patsas. Palatsissa oli useita museoita ja luentosaleja pääauditorion lisäksi. Alimmat maanalaiset kerrokset oli varattu liikennejärjestelyille. Ainoa toteutunut osa kompleksia oli vuonna 1935 avattu metroasema Dvorets sovetov, joka hankkeen unohduttua nimettiin uudelleen Kropotkinskajaksi.

 
Palatsin rakennusmonttuun avattu maauimala vuonna 1969, taustalla Kreml.

Neuvostojen palatsin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1931, mutta hankkeen edistymistä haittasivat tekniset vaikeudet kuten veden tulviminen Moskvajoesta. Toisen maailmansodan alkaminen lopetti työt vuonna 1941, eikä niitä enää myöhemmin jatkettu. Palatsin perustukset raivattiin Nikita Hruštšovin aikana pois ja pitkään seisseestä montusta tehtiin Moskovan maauimala. Maauimala purettiin vuonna 1994 uudelleen rakennettavan Kristus Vapahtajan katedraalin tieltä. Kirkko valmistui vuonna 2000.

Lähteet

muokkaa
  1. Vertaus Baabelin torniin mainitaan kirjassa American Engineer in Stalin's Russia: The Memoirs of Zara Witkin, 1932–1934. (Edited with an Introduction by Michael Gelb) Berkeley – Los Angeles – Oxford: University of California Press, 1991. ISBN 0-520-07134-4

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Timo Vihavainen: ”Stalinistinen klassismi”, s. 216–252 teoksessa Kivettyneet ihanteet. Klassismin nousu maailmansotien välisessä Euroopassa (toim. Marja Härmämaa ja Timo Vihavainen). Atena Kustannus Oy. Jyväskylä 2000. ISBN 951-796-214-2

Aiheesta muualla

muokkaa