Neulakala (Carapus acus) on neulakaloihin kuuluva kalalaji. Sitä tavataan Atlantin itäosista.

Neulakala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Partanilkkakalat Ophidiiformes
Heimo: Neulakalat Carapidae
Suku: Carapus
Laji: acus
Kaksiosainen nimi

Carapus acus
(Brünnich, 1768)

Katso myös

  Neulakala Wikispeciesissä
  Neulakala Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Neulakala voi kasvaa suurimmillaan noin 21 cm pitkäksi. Laji on ruumiinmuodoltaan hoikka, pitkäomainen ja kapenee pyrstöä kohden. Kala on suomuton ja väriltään hopeanharmaa, osittain läpikuultava.[2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat muokkaa

Neulakalaa tavataan Atlantin rannikolta Ranskasta Angolaan ja Välimerestä. Se elää alle 150 metrin syvyydessä. Laji elää päivisin merimakkaroiden, erityisesti lajien Holothuria tubulosa ja Parastichopus regalis, peräsuolessa tai ruumiinontelossa ja on yöaktiivinen. Neulakalan ravintoa ovat selkärangattomat eläimet ja pienet kalat. Laji voi olla kannibaali. Neulakala tuottaa ääniä uimarakolla ja uimarakkoon liittyvillä lihaksilla ja käyttää ääniä viestintään. Kalan lisääntymiskausi on heinäkuusta syyskuulle.[1][2][3][4][5]

Lähteet muokkaa

  1. a b Uiblein, F., Knudsen, S. & Nielsen, J.: Carapus acus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  2. a b Carapus acus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  3. a b David Burnie, Don E. Wilson (päätoim): Animal: The Definitive Visual Guide, s. 514. Dorling Kindersley Ltd., 2016. ISBN 978-1465464101. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.3.2022). (englanniksi)
  4. a b Pearl fish (Carapus acus) Marine Species Identification Portal. Viitattu 11.3.2022. [vanhentunut linkki]
  5. Eric Parmentier, Michael Fine, Pierre Vandewalle, Jean-Jacques Ducamp & Jean-Paul Lagardère: Sound production in two carapids (Carapus acus and C. mourlani) and through the sea cucumber tegument. Acta Zoologica, 2006, 87. vsk, nro 2, s. 113-119. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)