Naurun vankileiri
Naurun vankileiri (Nauru Regional Processing Centre, 'Naurun paikallinen käsittelykeskus') on Naurussa sijaitseva Australian valtion omistama vankileiri, jonne Australia sulkee ulkomaalaisia turvapaikkaa Australiasta hakevia ihmisiä ja pakolaisaseman saaneita. Järjestelystä Australia käyttää myös nimitystä "Tyynenmeren ratkaisu"[1][2]. Yhdessä Manuksen vankileirin kanssa se on osa Australian ulkomaille sijoittamaa leirijärjestelmää, jonka tarkoitus on pitää pakolaiset ja turvapaikanhakijat poissa Australian maaperältä.[3] Käytännössä saarileireille käännytetään kaikki veneellä tulleet pakolaiset ja turvapaikanhakijat, eikä heitä siis päästetä maahan. Osa on ollut saarella vuosia.[1]
Leiri avattiin vuonna 2001 ja suljettiin vuonna 2008, mutta avattiin jälleen vuonna 2012.[1]
Amnestyn mielestä Australia kiduttaa turvapaikanhakijoita vankileireillä[3]. Amnestyn Suomen osaston mukaan pidätyskeskus on tarkoitettu aiheuttamaan mahdollisimman paljon kärsimystä, jotta maailman haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset eivät etsisi turvaa Australiasta.[4]
Maaliskuussa 2018 Naurun vankileirillä oli 269 henkilöä: 218 miestä, 29 naista ja 22 alaikäistä. Määrä on 40 henkilöä vähemmän kuin kuukautta aiemmin.[5]
Naurulla toimii yksityinen terveysalan yritys, jolla on sopimus Australian hallituksen kanssa[4].
.jpg)
Historia muokkaa
Australian pääministeri John Howardin (Lib) hallitus päätti kieltäytyä päästämästä veneellä saapuvia turvapaikkaa tarvitsevia ihmisiä Australiaan[6]. Hallitus allekirjoitti Naurun kanssa sopimuksen "pidätyskeskuksen" perustamisesta Naurulle 10. syyskuuta 2001. Sopimuksen mukaan Nauru majoittaa turvapaikanhakijoita turvapaikkakäsittelyn ajaksi. Sopimus korvattiin 11. joulukuuta 2001 yhteisymmärryspöytäkirjalla. Samoihin aikoihin 11. lokakuuta Australian hallitus allekirjoitti Papuan kanssa sopimuksen Manuksen vankileirin perustamisesta Papuaan.[2]
Keskuksissa oli yhteensä 1 637 turvapaikanhakijaa, suurin osa Afganistanista ja Irakista pakenevia[6][2]. Pääministeri Kevin Rudd (työväenp.) päätti sulkea molemmat leirit vuonna 2008.[6]
Pääministeri Julia Gillardin (työväenp.) hallitus avasi leirit uudelleen vuonna 2012, mitä se perusteli sillä, että asiantuntijat suosittelivat avaamista[7].
Australia on linjannut, että yksikään meriteitse saapuva turvapaikanhakija ei saa turvapaikkaa Australiasta[4].
Vuonna 2016 muokkaa
Vuoden 2016 turvapaikanhakijoiden vastaanoton ulkoistaminen ulkomaihin, Naurun ja Manusin saarille, maksoi Australialle vuosittain yli 392 000 euroa henkilöä kohti.[4]
Huhti- ja toukokuussa 2016 kaksi vankia, iranilaismies ja somalialaisnainen, sytyttivät itsensä tuleen. Ainakin toinen heistä kuoli vammoihinsa. Maahanmuuttoministeri Peter Duttonin (Lib) mukaan kuolemiin ei reagoida muuttamalla politiikkaa. Hän sanoi, ettei hallitus "aio sallia ihmisten alkavan taas hukkua mereen".[8]
Brittiläinen sanomalehti Guardian julkaisi 10. elokuuta vankileiriltä vuodettuja asiakirjoja, joissa kuvaillaan turvapaikanhakijoihin kohdistuneita laiminlyöntejä ja rikoksia[9].
Hallitukseen kuulumaton Australian työväenpuolue vaati elokuussa 2016, että parlamentti aloittaa tutkinnan pidätyskeskuksen oloista sekä riippumattoman tutkinnan siitä, syyllistyvätkö Australian hallitus ja sen leirillä käyttämät yritykset ihmisoikeusrikoksiin.[9]
Amnesty International julkaisi lokakuussa 2016 raportin, jonka mukaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtelu Naurun saarella täyttää useissa dokumentoiduissa tapauksissa kidutuksen tunnusmerkit ja että Australian hallitus on tietoinen ihmisten kohtelusta leirillä. Raportin mukaan pitkät ajat vankeudessa ilman tietoa vapautumisesta aiheuttivat mielenterveyshäiriöitä. Lähes kaikki haastatellut vangit kärsivät mielenterveysongelmista, joihin he eivät saaneet hoitoa. Heidän joukossaan oli myös lapsia. Erään vangin mukaan pidätettynä oleminen tuntui siltä, kuin olisi tehnyt jotain väärää tai kuin olisi rikollinen. Monet olivat yrittäneet itsemurhaa. Myös lapset olivat yrittäneet toistuvasti itsemurhaa. Haastatellut kertovat joutuneensa odottamaan kuukausia saadakseen tautitestejä tai hoitoa, vaikka lääkäri olisi esimerkiksi epäillyt henkilön sairastavan syöpää. Terveydenhuollosta vastaava yritys kiisti kaikki väitteet, vaikka niistä oli todisteena Amnestyn tallentamaa tietoa ja sairaskertomuksia. Naurulla tapahtui pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja raiskauksia. Yhtään Naurun kansalaista ei ollut joutunut vastuuseen rikoksista pidätettyjä kohtaan. Amnestyn mukaan Naurun hallitus oli vastuussa saaren alueella tapahtuvista ihmisoikeusrikkomuksista ja Australia oli vastuussa pakolaispolitiikasta, joka järjestelmällisesti rikkoi ihmisoikeuksia. Australian hallitus yritti hillitä julkisuutta lailla, jonka perusteella pakolaiskeskuksen olosuhteista kertovia lääkäreitä ja sosiaaliviranomaisia voidaan asettaa syytteeseen ja vangita. Amnesty vaati Australian viranomaisilta pakolaiskeskusten välitöntä sulkemista ja turvapaikkaa hakevien päästämistä Australiaan.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Sami Sillanpää: Emme tiedä pääsemmekö koskaan pois. Helsingin Sanomat, 2.11.2018, s. A 25.
- ↑ a b c The ‘Pacific Solution’ revisited: a statistical guide to the asylum seeker caseloads on Nauru and Manus Island www.aph.gov.au. 4.9.2012. Viitattu 6.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Pakolaisten kohtelu Australian vankilasaarella täyttää kidutuksen merkit Amnesty. 17.10.2016. Viitattu 2.4.2018.
- ↑ a b c d e Mielivaltaisia pidätyksiä, itsemurhayrityksiä – Amnestyn mukaan Australia laittaa pakolaiset kärsimään Yle Uutiset. 17.10.2016. Viitattu 6.5.2018.
- ↑ Immigration Detention and Community Statistics Summary 31 March 2018 (pdf) (s. 4) 31.3.2018. Australian sisäministeriö ja rajavalvontavirasto. Arkistoitu 7.5.2018.
- ↑ a b c Why is the Manus detention centre being closed? www.aljazeera.com. 29.10.2017. Viitattu 6.5.2018.
- ↑ Alison Rourke: Australia to deport boat asylum seekers to Pacific islands the Guardian. 13.8.2012. Viitattu 6.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Pakolaisleirillä Naurulla taas polttoitsemurhan yritys ts.fi. 3.5.2016. Arkistoitu 7.5.2018. Viitattu 6.5.2018.
- ↑ a b Guardian: Australian työväenpuolue vaatii uutta tutkintaa Naurun pakolaisleireistä Aamulehti. 14.8.2016. Arkistoitu 7.5.2018. Viitattu 6.5.2018.