Naisten kansainvälinen demokraattinen liitto
Naisten kansainvälinen demokraattinen liitto (NKDL) on kansainvälinen naisjärjestö, joka perustettiin Pariisissa marraskuussa 1945. Se on sateenvarjojärjestö, joka edistää rauhantyötä ja naisten oikeuksia ja vastustaa rasimia ja kolonialismia. Järjestö on kuvattu vasemmistofeministiseksi, ja monet sen johtajista ovat olleet kommunisteja, mutta mukana on myös muiden poliittisten ryhmien edustajia.[1] Naisten kansainvälinen demokraattinen liitto on keskeinen kansainvälisen kommunismin apujärjestö.[2]
Naisten kansainvälinen demokraattinen liitto | |
---|---|
Perustettu | 1945 |
Tyyppi | Kansalaisjärjestö |
Toimiala | Rauhantyö ja naisten oikeudet |
Päämaja | Pariisi → Itä-Berliini |
Toiminta-alue | Maailmanlaajuinen |
NKDL:n ensimmäisessä kongressissa oli edustajia 40 maasta, vuonna 1958 70 maasta ja vuonna 1985 NKDL:ssä oli jäsenjärjestöä 117 maasta eri puolilta maailmaa.[1]
Merkittäviä henkilöitä
muokkaaNKDL:n johtotehtävissä toimi eräitä suomalaisia: Hertta Kuusinen oli järjestön puheenjohtaja vuosina 1969–1974[3] ja Mirjam Vire-Tuominen sen pääsihteeri vuosina 1978–1987[4].
Puheenjohtajat
muokkaa- 1945–1967: Eugénie Cotton
- 1969–1974: Hertta Kuusinen
- 1974–1992: Freda Brown
- 1992–1994: Fatima Ahmed Ibrahim
- 2002– Sylvie Jan
Pääsihteerit
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Francisca de Haan: The Women's International Democratic Federation (WIDF): History, Main Agenda, and Contributions, 1945-1991 Alexander Street. 1991. Arkistoitu 29.12.2021. Viitattu 19.12.2015.
- ↑ Seppinen, Jukka: Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1991, s. 212. (Strategia ja toiminta) Tampere: Gummerus Kustannus, 2006. ISBN 951-20-6548-7
- ↑ Hertta Kuusinen 1904-1974 Kansan Arkisto - Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiö 2004. Viitattu 19.12.2015.
- ↑ Mirjam Tuominen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.