Feministinen historiantutkimus
Feministinen historiantutkimus on historiantutkimusta naisnäkökulmasta. Historiantutkimuksen osa-alueena se on saanut merkittävyyttä vasta 1960-luvulta alkaen osittain feminismin toisen aallon vaikutuksesta. Sanalla "naishistoria" tarkoitetaan joko tätä samaa, tai Naisten aseman historiaa.
Naisnäkökulma tuli historiankirjoitukseen samalla kun ihmisten arjen historiasta kiinnostuttiin. Varhainen historiantutkimus keskittyi "suurmiehiin" ja naisten vähäisempi asema valtiollisina päätöksentekijöiinä johti heidän vähäisempään asemaansa historiantutkimuksessa. "Naishistoria" alkoi huomattavien naisten elämän ja heidän saavutustensa nostamisesta sankareiksi ja esimerkeiksi omalle ajalleen. Tutkimuksen suunta siirtyi kuitenkin vähitellen ideoiden historiantutkimukseen ja sen myötä tutkimusaiheeksi tuli feminismi ja seksismi. Yhteiskunnallisten rakenteiden ja kulttuuristen oletusten muuttuessa myös arkinen elämä muuttuu, ja naisnäkökulma on johtanut tämän muutoksen entistä laaja-alaisempaan tarkasteluun.[1]
1970-luvulla osa englanninkielisen maailman feministeistä korvasi sanan "history" sanalla "herstory", mieltäen sen yhdyssanoiksi his-story tai her-story (suomeksi 'hänen tarinansa', missä ensimmäisessä "hän" on maskuliini, toisessa feminiini). Sanaleikki ei kuitenkaan perustu etymologiaan, sillä sana historia tulee kreikan kielestä.[2]
LähteetMuokkaa
- ↑ Tuomas Lehtonen: Naiset ja uuden ajan murros Päivi Setälän teos kuvaa merkkinaisten elämäkertojen lisäksi myös arjen historiaa Helsingin Sanomat. 2002. Viitattu 2.1.2022.
- ↑ Steinmetz, Katy: This Is Where the Word 'History' Comes From Time. 2017. Viitattu 2.1.2022.